Sivun näyttöjä yhteensä

19 syyskuuta, 2013

Suomenlinnassa useana eri vuonna

 
Suomenlinna ja minä
 
 Olen käynyt miltei vuosittain Suomenlinnassa joko opiskelijana, turistina tai "vieraana".
Paikka on idyllinen, eikä sen uskoisi olevan Helsinkiä, niin omalaatuinen
hienolla tavalla se on verrattuna muuhun kaupunkiin.

Tämä paikka on niin positiivisella tavalla erikoinen,
että tästä on pakko kirjoittaa muutama rivi - kuvin höystettynä.
En pyri olemaan Suomenlinnan matkaopas - kerron vain omia
näkemyksiäni ja kokemuksiani useiden vierailujeni perusteella.
 

Suomenlinna (ruots. Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus,
jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748. Historiallisena muistomerkkinä
ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on merkittävä, ja se on vahva osa
Helsingin identiteettiä. Suomenlinna tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen
nimensä Sveaborg mukaan Viaporina.
 
Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon.
Se on myös kylämäinen kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä.
Suomenlinna on Suomen suosituimpia matkailukohteita. Saarella on
vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; vuonna 2009 tehty kävijäennätys
oli 713 000 vierailijaa. Suomenlinnassa järjestetään useita konsertteja ja
kulttuuritapahtumia, muun muassa Viapori Jazz. Saarilla sijaitsee runsaasti
erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Suomenlinnaa kunnostaa ja ylläpitää
Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto.
Nykyisin ainoa sotilaallinen laitos saarilla on Pikku-Mustasaarella
 sijaitseva Merisotakoulu.
 
Suomenlinnassa, Ison-Mustasaaren eteläkärjessä, sijaitsee myös
Rikos­seuraamus­laitoksen alainen, vuonna 1971 perustettu Suomenlinnan vankila.
Keskeinen osa muurien ja vallien rakennusten korjaustyöstä tehdään vankityönä.
Suomenlinnassa työskentelee 70 vankia. (WP).
 
 
Suomenlinnaan pääsee lautalla, joka lähtee muutamnan kerran
tunnissa kauppatorillta. Lippu ostetaan joko Kauppatorin
toimistosta, lippuautomaatista tai älyluurilla sovelluksen A1
kautta. Voi myös ostaa ns. päivälipun, jos haluaa seilata
eestaas Kauppatori - Suokki väliä. Matka kulkee kauniita
maisemia myötäillen, ja matka on kestoltaan lyhyehkö - tuntuu jopa
liian lyhyeltä näin "vieraana".
 
Suomenlinnaan kulkee myös merenalainen, noin 1 300 metriä pitkä
(leveys ja korkeus noin 4 metriä) vuonna 1980 valmistunut huoltotunneli,
 jossa kulkee kaukolämpö-, vesijohto- ja viemäriputket sekä sähkö- ja
puhelinkaapelit. Huoltotunnelia käyttävät myös hälytysajoneuvot.
Tunnelin suuaukko sijaitsee mantereen puolella Kaivopuistossa
Uunisaaren laiturin kohdalla ja merenpuoleinen pää Länsi-Mustasaarella.
Urbaanilegendan mukaan Suomenlinnasta kulkee tunneli myös viereiseen
Vallisaareen, mutta se ei pidä paikkaansa (WP).


Suomenlinnassa ei juuri näe autoja, ainakaan
liikenteessä.Täällä ei autoja tarvita. Tiet ovat kapeita,
eivätkä ne oikein edes sovellu autoille. Sitäpaitsi
kaikkialle on lyhyt kaikkialta.
Teiden reunustoilla on kauniita ja isoja puita miltei kaikkialla.
 

 
Suomenlinnan rakennukset on vanhoja - osa hyvässä kunnossa ja
osa vähemmän hyvässä kunnossa. Mutta täällä korjataan ja perus-
parannetaan koko ajan joka puolella. Täällä on uskomatomissakin paikoissa
esim. päiväkoti, kirjasto, jne. Sellaisissa paikoissa, että niitä ei edes ensin
huomaa. Miltei kaikki asunto- tai palvelutoimintaan soveltuvat
rakenteet ovat käytössä.


Heti kun saavut lauttamatkan jälkeen mantereelle, avautuu
eteesi muuri jonka läpi kävellen pääset Suomenlinnan "sisään".

 
Mäen päällä on parakissa oleva Siwa, on kahvilaa, näyttelytilaa,
ravintolaa, puistoa, ja aivan mahtava kirkko. Olen ollut
tässä kirkossa ristiäisissä - ja totesin, että akustikkka on
erinomainen. Kirkko on mutoinkin kaunis - ja iso.
Myös kirkon puistikko on hieno.


Suomenlinnan kirkko sijaitsee Isossa Mustasaaressa. Se rakennettiin
1850–1854 ortodoksiseen tyyliin sipulitorneineen, mutta muutettiin
1920-luvulla nykyiseen luterilaiseen asuunsa. Kirkon tornissa on majakka,
 joka vilkuttaa neljää lyhyttä välkähdystä, joka on Morse-aakkosina
H kuten Helsinki (WP).
 
Kun jatkat matkaasi, tulee vastaan iso puusilta. Sen kupeessa
taisi olla neuvontapiste ja kioski. Tähän sillan kupeeseen tulee
myös toisinaan laivoja parkkiin, ja siinä on kesäisin ravintolalaiva.
Olen kerran tullut pimeällä ja satteella tähän laivalla, ja meni
hetki ennekuin paikallistin itseni...

 
Ravintolalaiva on myös hieno, mutta sen WC on muuten aika pieni.
 
Sitten tulee vastaan kuivatelakka - Viaporin telakka - "vasemmalla", josta voi
halutessaan oikaista saaren länsiosaan - jos uskaltaa kävellä
kapeahkoa metallisiltaa... minä uskalsin!

Suomenlinnassa, Susisaaren pohjoisosassa on telakka, jossa rakennettiin
alun perin sotalaivoja. Toisen maailmansodan jälkeen telakan omisti Valmet,
ja siellä rakennettiin myös Neuvostoliitolle sotakorvauksina luovutettuja aluksia.
Myös entiset Suomenlinnan ja Korkeasaaren lautat rakennettiin siellä.
Suomenlinnan telakka on Suomen vanhin kuivatelakka.

Nykyään Suomenlinnan telakalla toimii Turkulaisvarustamo Alfons
Håkans Oy. Kuivatelakan suuremman sisäaltaan pituus on 140 metriä,
leveys 50 m. Pienemmän ulkoaltaan pituus on 120 metriä, leveys 20 metriä.
Telakka-altaisiin johtaa 5 metrin syvyinen väylä. Se on ainoa
kuivatelakka Suomessa Hangon itäpuolella. Se korjaa pääasiassa
merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksia, mutta myös paikallisia
laivoja, hinaajia ja Saimaalla liikennöiviä aluksia on korjauksessa ja
talvisäilytyksessä telakalla (WP).
 
Ellet mene tähän suuntaan niin sitten menet eteenpäin, ja kohta
näet Augustin Ehrensvärdin paaden keskellä idyllistä aukeata.
Augustin Ehrensvärd (25. syyskuuta 1710 Västerås, Ruotsi
Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja (WP).

 
Kaikkialla ympärillä on meri, joka puolella. Elämäntapaa leimaa
rauhallisuus ja taiteellisuus. Kaikki on kaunista ja koristeltua.  
 


Jos haluat nähdä oikein vanhaa Suomenlinnaa, lähde
Kustaanmiekan suuntaan. Tätä aluetta ei ole juurikaan rakennettu.
Täällä on tykkejä, taisteluhautaa, linnoitteita, sisätunneleita (joihin
pääset kulkemaan), sekä tietnkin merta. Alue on koskematonta ja
erittäin mielenkiintoinen paikka käydä kävelemässä. Varaa ainakin
kaksi - kolme tuntia aikaa.


Täällä on myös Vesikko!
Vesikko on Vesikko-luokan sukellusvene, joka laskettiin vesille
10. toukokuuta 1933 Crichton-Vulcanin telakalla Turussa. Vuoteen 1936 asti
veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707.
Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimiston oli
 tilannut sen Crichton-Vulcanilta lokakuussa 1930 kaupallisena
sukellusveneprototyyppinä. Suomen valtio osti sen 1936,
ja se sai nimen Vesikko (WP).
 


Keäsisin täällä ei voi olla bongaamatta maalareita,ei niitä
pinotex - mieheiä, vaan niitä joilla on mukanaan jalusta, kangas
ja paletti. Täällä on "merimaalareita" tosi paljon, ja he ikuistavat
Suomenlinnan maisemia sen joka kulmasta.
 
On täällä myös paljon mantereelta tulleita turisteja, toisinaan jopa
ruuhkaksi asti. Sitten vielä ne pussikaljahemmot, niitäkin näkyy
siellä ja täällä. Vielä yksi ryhmä - perheet. Täällä käy
valleilla uimassa ja eväitä syömässä aika paljon ihan tavallisia
lapsiperheitä. Täällä aika kuluu hienosti mahtavissa maisemissa.
 

 
Kun/ jos täällä Kustaanimiekalla menee uimaan, on oltava silmät
selässäkin. Jos nimittäin samaan aikaan tulee/ menee laiva
Kustaanmiekasta, on paras tulla vedestä pois. Muutoin aallot
lyövät sinut vasten kalliota melko voimalla. Mitä kovempaa alus
kulkee, sitä voimakkaampi tämä ilmiö on.


Ainoa kerta elämäni aikana, kun olen käynyt maapohjaisessa saunassa,
on tapahtunut tällä saarella. Olipa hienot löylyt ja sottaiset jalanpohjat.
Mahtava kokemus, ja mahtava sauna. Niin ja "uima-allas" lähellä,
mutta minun makuni mukaan vesi oli meressä aika kylmää.

On täällä sitten se kuuluisa saunakin, Merisotakoulun sauna. Se on niin
iso, että vettä ei voi "heittää", vaan napista painamalla sitä saa kiukaalle.
Olen saunonut tässä saunassa ja testannut sen itse. Hienot löytyt
vaikka sauna oli kuin halli!

Merisotakoulun sauna on maailman suurin puulämmitteinen sauna.
Saunan betonilauteille sopii kerraan n. 80-200 saunojaa ja kiukaan
lämmittäminen kestää 3-6 tuntia. (WP).
 

 
Pikku-Musta ja Länsi-Musta ovat myös tulleet tutuiksi. Täällä
olen "lenkkeillyt" ympäri ämpäri näitä kahta kohdetta. Kaksi
kaunista ja pientä saarta - keskellä merta. Hienoja paikkoja.
 
Pikku-Mustasaari tai Pikku-Musta (ruots. Lilla Östersvartö) on
Suomenlinnan kaupunginosaan kuuluva saari Helsingin edustalla
Suomenlahdessa. Pikku-Mustasaari on pienin kolmesta Mustasaaresta.
Se sijaitsee Ison Mustasaaren ja Länsi-Mustasaaren välissä, joihin molempiin
se on yhdistetty silloilla. Näitä saaria yhdistävä tie kulkee
Pikku-Mustasaaren etelärantaa pitkin. Pikku-Mustasaaressa olevien rakennusten
osoitteet alkavat Suomenlinna D, minkä jäljessä on rakennuksen osoitenumero.
 
Saarta nimitettiin 1700-luvun puoliväliin saakka Svartö kalfiksi eli
Mustasaaren vasikaksi.Tuolloin saaren nykyisin täyttömaasta koostuva
eteläisin osa oli vielä valtaamatta mereltä. Saaren linnoitussuunnitelma
valmistui vuonna 1751. Rakentaminen aloitettiin samana vuonna.
Nykyään Pikku-Mustasaaressa toimii Merisotakoulu (WP).


Täällä asuu aika paljon lapsiperheitä, enemmän kuin monessa muussa
kaupunginosassa. Siksi täällä onkin paljon lapsille tarkoitettuja virikkeitä.
On puistoja, on leikkipaikkoja, jne. Täällä ei voi olla törmäämättä
lapsiin ja lapsiperheisiin.
 
Saarella ollaan ystävällisiä, monet tervehtivät ventovieraitakin.
Turistit tervehtivät kohteliaasti, ja kaikki tuntuvat olevan tavallista
leppoisimpia. Täällä, etenkin kesäisin, kuulee kiinaa, japania,
saksaa, ranskaa, englanitia jne. Saari tuntuu todella kansainväliseltä
paikalta kesäisin. Toisinaan turistit tulevat kysymään
sinulta reittiä paikkaan A tai B. Näin on itselleni
käynyt useita kertoja.
 


Kävijät liikkuvat Suomenlinnassa omalla vastuullaan. Suomenlinnassa on
vaarallisia, pääosin aitaamattomia jyrkänteitä. Vilkas meriliikenne aiheuttaa
paikoin vaarallisen korkeita aaltoja ja virtauksia rannoille.
Vanhempia kehotetaan valvomaan lapsiaan.
 
Pääsy on kielletty rakennustyömaille ja suljetuille alueille. Kaikki yleisön
 turvallisuutta uhkaava tai vapaata liikkumista rajoittava toiminta on kielletty.
Asukkaiden ja saarella vierailevien rauhaa ei saa häiritä aiheuttamalla melua.
Melua aiheuttava toiminta on kielletty kello 22-07 (Suomenlinna info).
Nämä ohjeet on hyvä pitää mielessään täällä käydessä.


 
Täällä on myös Ruutikellari, ei sellainen jossa olisi ruuti,a vaan
sellainen jossa on pöytäliinat.
 
Suomenlinnaan rakennettiin alun perin useita ruutivarastoja, sillä ruutia piti
suojella kosteudelta ja vihollisen ammuksilta. Toinen kahdesta säilyneestä
ruutikellarista on kunnostettu vuokrattavaksi juhlatilaksi
 
Ruutikellari kattaus ja pöydät

Kustavilaisena aikana rakennettiin Viaporiin kolme isoa ruutimakasiinia.
Vuosina 1776-1778 rakennettu Susisaaren ruutikellari on näistä toisena
säilynyt tähän päivään.
Susisaaren ruutikellarin päätyjen valtavat kaariaukot on muurattu umpeen tiilellä.
Sisätilassa on yhä näkyvissä ruotsalaisaikainen arkkitehtuuri; suurta
tynnyriholvattua huonetilaa kiertää matala, holvattu, kivääriaukkoinen
puolustuskäytävä. Kellarin sisäosaan pääsi ainoastaan ympäryskäytävän
 kautta rakennuksen eteläpäädystä. Seinissä ja holveissa oli taidokas
 ilmanvaihtojärjestelmä pitämässä ruutia kuivana.
 
Kattorakenteet tuhoutuivat Krimin sodan pommitusten aiheuttamassa tulipalossa.
Vuonna 1878 kellari peitettiin kokonaan mahtavin maa- ja hiekkakerroksin,
näkyviin jäi vain maasyvennyksessä koillisjulkisivu. Suomalaisella
kaudella ruutikellaria käytettiin varastona ja perunakellarina. Kellarin päädyn
sisäseinään puhkaistiin oviaukko. Vuonna 1999 Ruutikellari korjattiin
vuokrattavaksi kokous- ja juhlatilaksi (Suomenlinna info).
 
Sitten on näitä "tavallisia" baareja ja ravintoloita. Kaikissa näissä
on hyvä tunnelma ja hyvä asiakaspalvelu. Näitä ravintoloita
on yhteensä yhdeksän kappaletta. 

 
 
Siis... Suomenlinna on
 
Kallioluodoille rakennettu merilinnoitus on epäsäännöllinen bastionilinnoitus.
Venäjän vallan aikana linnoitusta vahvistettiin meren puolella ja puolustusrintama
laajentui Helsingin edustan saarille.
 
Merilinnoitus on ollut merkittävässä osassa Suomen historian käännekohdissa.
 Se on ehtinyt kuulua kolmelle valtiolle. Suomenlinnan rakennuskanta on
pääosin peräisin 1700-luvun loppupuolen ruotsalaiselta kaudelta.
1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle Suomenlinna, silloin Viapori,
kuului Venäjään. Venäläisellä kaudella Viapori oli vilkas varuskuntakaupunki.
 Suomen itsenäistyttyä siellä toimi rannikkotykistörykmentti, sukellusvenetukikohta ja sotakorvauslaivoja valmistava Valmetin korjaustelakka (Suomenlinna info).
 
Täällä on aina muistettava katsoa kelloa, etenkin silloin kun on
lähdössä takaisin mantereelle. Etenkään viimeisestä lautasta ei pidä
myöhästyä - ei kummallakaan puolella. Tai sitten on mentävä hostell Suomenlinnaan.
Tai mantereen puolella nokalle johonkin majoituslaitokseen.
 
Jos Helsinkiin muuttaisin, niin tämä olisi hyvin varteenotettava
vaihtoehto. Vaikka olen kuullut, että tänne on melkoiset asuntojonot.
Eikä ihme, onhan tämä mahtavan hieno paikka asua ja elää.


Kiitos Suomenlinnan sukulaiset hienoista tarinoista, ja "opaskierroksista"
Suomenlinnassa vuosien aikana.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti