Ruunaan maisemissa 2013

 

Ruunaan ruska 2013

Ruunaan retkeilykeskus sijaitsee Lieksassa Ruunaan retkeilyalueen
keskellä Lieksanjoen rannalla, lähellä Venäjän rajaa, aivan Neitikosken
partaalla. Lieksanjoki alkaa Venäjältä Lieksanjärvestä ja laskee Pieliseen.
 Ruunaalla siihen liittyy Tuulijoki joka alkaa Venäjän Tuulijärvestä.  
Ruunaan koskialueella on 7 koskea 16 km matkalla. Neitikoski on
koskialueen keskellä ja tunnettu "stopparistaan," jossa koskimelojat
 taituroivat lähes päivittäin. Yläpuolella on Paasikoski ja Haapavitja,
alapuolella Kattila-, Murroo- ja Siikakosket. Melontaan ja kanoottivaelluksiin
 löytyy runsaasti eri tasoisia vesireittejä ja koskia.

Ruunaan alueella elää karhu, susi, ahma, ilves, metsäpeura, majava ja
saukko sekä muita tavallisempia metsän ja vesistöjen eläimiä sekä
runsaasti eri lintulajeja.

Retkeilyalueella on 53 km hyvin merkittyjä ja varustettuja (30 laavua
 tai nuotiopaikkaa polttopuineen) vaelluspolkuja ympäri koskialuetta.
 Joen yli on riippusillat Haapavitjan ja Siikakosken yli. Polut liittyvät
maakunnalliseen Karhunpolku-reitistöön. (Patvinsuo-Ruunaa-Kuhmo 143 km).

Tälläistä on ns. peruspolku joka vien joen suuntaisesti kävelijää.
 

 

Raunin Majalta lähtee vanha kalamiesten polku (yllä). Polku kulkee Vilakansuon

yli Murrookoskelle ja sieltä Siikakosken rantaa takaisin Raunin Majalle.

Lenkin pääsee kiertämään kesällä vaelluskengissä, mutta keväällä voi

olla kosteita kohtia.

Matkaa tulee 8 km ja aikaa pitää varata 2-2,5 h.

 

Toinen polku kiertää Reposuolla soiden suojelualueella Ruunaantien varrella.

Patikoimme pitkospuita pitkin Pankajärven raja välillä kumpuilemassa metsämaastossa.

Tulipaikoilla on kuivaa puuta ja puuceet. Kierroksen pituus on 12 km.

Aikaa on varattava 4 tuntia, joka sisältää tauot + autolla siirtymiset.

Yhteensä aikaa menee 5,30 h.

 

Juuri näillä on tullut patikoitua + omat reitit päälle. 

Tässä seisoin keskellä metsää ja kuuntelin kuinka tuuli

humisi puissa.

 

Maasto oli tänä vuonna melko kuivaa. Naava männyisssä oli

rutikuivaa. Joissa oli vettä vähemmän kuin aikaisemmin.

Mutta yhtä kaunis luonto oli.



 



Pitkospuita ja pieniä siltoja siellä täällä. Syksy oli huomattavan

pitkällä, lehdet olivat jo osittain tippuneet maahan ja jokapuolella

oli ruskan värimaailma näkyvillä.

 

On se merkillistä, että ihmisen on tultava tänne

saakka että kykenee rauhoittumaan ja olemaan

aivan vaan paikallaan ihmettelemässä ympäristöään. 

Tällä veneellä ei nyt tehty matkaa, mutta tämän

vieressä katselin Siikajärven selälle.

 

Kauniita rantamaisemia aivan Raunin majojen

lähellä, Autiolammen suuntaan kuvattuna.

 





Tähän Siikajärven rantaan tulin viimeksi kumilautalla

koskenlaskun jälkeen. Nyt oli vähän iisimpää

meno tällä kertaa.

 



Sitten keittiöön ja paistamaan karjalanpaistin

lihat "kiinni", halkomaan sipulit ja kevyt näille

kevyt voi pintaan. Tämän jälkeen ne vielä olivat uunissa

noin kolme tuntia. Oli muuten suurtalouskokin määrät

raaka-aineita... ruoka 14 henkilölle työn alla.

 



 

Sitten lämmitin saunan ja veden rantasaunalla. Vaikka oli syyskuun

loppupuolta, niin kuitenkin vielä istuin rantakivellä ja otin aurinkoa.

Uskomaton syksy.

Grillikota paikallaan.

 



 

Pohjois-Karjalaista maisemaa.

 

Hieno matka, hienoja ystäviä, hieno syksy.

 

Tästä tulee perinne, ja hyvä näin!

 

Kiitos muut matkaajat - kiitos Rauni ja majat.