Astuvan maalauksia katsomassa 2013
Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Etelä-Savossa Yöveden rannalla
Maalaukset kuuluvat Suomen ja Fennoskandian suurimpiin.
Astuvansalmen kalliomaalaukset olivat joidenkin paikkakuntalaisten tiedossa
jo ennen niiden ”löytämistä”. Laajempaa tunnettavuutta maalaukset
saivat arkeologi Pekka Sarvaksen havaittua ne veneretkellään
Astuvansalmen pohjoisrannan pystysuorassa kalliossa kesällä 1968.
Maalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimpia: kallioihin on maalattu 65 kuvaa,
eikä Suomessa ole löydetty monta kalliomaalausta, jossa olisi yli 15 kuvaa.
Astuvansalmen kalliomaalaukset sijaitsevat noin 7,7–11,8 metriä nykyistä Saimaan
veden pintaa korkeammalla. Suurin osa maalauksista sijaitsee 8,3–9,8 metrin
korkeudella. Maalausten valmistumisaikana vedenpinta on ollut
huomattavasti nykyistä korkeammalla. Maalaukset on tehty joko kesällä
veneestä tai jäältä kevättalvella, hankikelien aikaan, auringon jo lämmittäessä
kallion pintaa. Apuna on saatettu käyttää kallionseinämään nojaavia telineitä.
Veden pinta yletti korkeimmalla sijaitsevien maalausten alapuolelle
3000–2500 eaa., jolloin valmistuivat korkeimmalla kalliossa sijaitsevat
vanhimmat maalaukset. Vuoksen puhjettua vesi laski 2–2,5 metriä ja
sen jälkeen vähitellen loput 8 metriä nykyiselle tasolleen.
Alempana kalliossa sijaitsevat maalaukset on maalattu kulloinkin
vallinneen veden pinnan määräämälle korkeudelle. (WP)
Kun ajat Ristiinan "keskustaan" ja jatkat suoraan sen läpi n. 25 km:a, niin
saavut kapeaa maantietä kohtaan jossa lukee pienehkössä
kyltissä "Kalliomaalaukset". Siihen vasemmalle puolelle saat
auton parkkiin, pienelle P-paikalle. Tästä alkaa
kyltitys ja polku kohti kalliomaalauksia.
Matkaa P-paikalta maalauksille on noin 1,5 km. Tällä matkalla
on pitkospuita, pieniä siltoja, ja ihan tavallista hyväkulkuista
polkua. Siellä on myös ns. luontopolku, eli aika ajoin on kyltti,
jossa lukee selitys aina tietylle sen alueen kasville/ vast.
Reitti maalauksille kulkee pääasiassa harjannejonoa myöden.
Molemmin puolin aukeavat alavat suot, matalapustoiset metsät,
vesi tai kallioseinämät. Hieno reitti.
Tähän 1,5 km:n matkaan saa kulumaan aikaa paljonkin jos
pysähtelee luontopolulla, tai istuskelee penkeillä joita
polun varressa siellä täällä on.
Maastossa kulkiessaan ei voi olla ajatelematta kaikia niitä
paikkoja, joissa nämä esi-isät tällä alueella mahdollisesti majaansa
ovat pitäneet. Täällä he asuivat näissä maisemissa ennen
meitä - n. 3000 vuotta sitten. En ihmettele miksi
he valitsivat juuri tämän paikan, täällä on kallioseinämää,
luolaksi soveltuvaia seinämiä, vettä ja kaikkea
sitä, mitä varmaankin tuon ajan ihminen tarvitsi ympärilleen.
Reittiä katkovat pienet purot jotka laskevat Yöjärveen soisislta
alueilta. Näiden yli on rakennettu pieniä kulkukelpoisia siltoja.
Sitten saavuttiin kalliomaalauksille.
Maalauksia on paljon, koko seinä "täynnä". Ne olivat säilyneet niin hyvin,
että näki selkeästi mitä niissä kuvattiin.
Tässä alakuvassa on hirvi, ja sen päällä metsästäjiä piilossa. Hirvi
on kuvassa samannäköinen kun tänäkin päivänä tämä eläin on.
Seuraavan kuvan musta vana yläkulmassa on se syy miksi nämä
kuvat ovat niin hyvin säilyneet. Kuvien päällä on kalliolippa,
josta vesi on valunut kuvien vieritse ja ohi. Tällöin ajanpatina
on luonut kuvien päälle ikäänkuin lasin, jota veden valuminen ei ole
estänyt. Veden valumapaikat ovat juuri näitä mustia vanoja kalliossa.
Tässä kuvassa alla on ainoa Euroopasta löytynyt kuva, jossa nainen
on metäsätämässä. Vasemmassa reunassa oleva hahmo on nainen,
koska sillä on "tissit", ja tällä hahmolla on jousi kädesään.
Tälläistä ei ole muualla, tähän aikaan naiset eivät metsästäneet, vaan
hoitivat jälkikasvua ja kotia. Metsästys oli miesten homma. Tässä
kuitenkin on kuvattuna metsästäjä nainen. Kuva on harvinainen!
Paljon oli kuvauksia ihmisistä ja ns. arkipäivän
puuhista. Oli erilaisia ihmisryhmiä ja "tukkimiehen" kirjanpitoa
kaadetuista eläimistä - tai sitten se saattoi olla aitaa. Mutta tähän aikaan
ihmiset eivät kylläkään aidanneet alueita ja hoitaneet niissä eläimiä,
joten tutkijat ovat tulkinneet nämä juurikin tukkimiehen kirjanpidoksi
saaduista saaliista.
Oli myös kalastamiseen ja vesillä ja veneellä liikkumiseen viittaavia
kuvia paljon. Näissä he kertoivat miten ovat ylittäneet vesiä ja kalastaneet
täällä Yöjärvellä.
Tässä alakuvassa näkyy hyvin se väylä, mistä vesi on virrannut lipan
päästä alas. Tämän paikan sivuilla kaikki kuvat ovat mahtavan
hyvin säilyneet meille jälkipolville.
Tämän suuntaista suojapaikkatilaa myös täältä löytyy.
Tässä on hyvä ollut olla sateensuojassa ja pitää tulia, ja
vahtia järven suuntaan.
Kallio oli kokonaisuudessaan ainakin 15 metriä korkea ja
noin 40 - 50 metriä leveä. Koko alueella oli enemmän tai vähemmän
piirrettyjä kuvia.
Kaikkein puhuttelevin minulle oli tämä kädenjälki (alla) kalliossa. Tähän
3000 vuotta sitten esi-isämme laittoivat alekirjoituksensa jäljen muodossa.
Nyt me tämän pitkän ajan jälkeen katsomme tätä jälkeä ja ymmärrämme,
että hekin olivat samanlaisia kuin me. Ihmisiä siinä kuin mekin.
Hekin halusivat jättää jälkensä ja allekirjoituksena - ja
hyvinpä jättivätkin. Melkein luulen, että joku "CSI - Miami tyyppi"
saisi tästä jopa sormenjäljen, niin selkeä ja hyvin säilynyt tämä jälki on.
Oli puhuttelevaa olla täällä ja todeta, että me "kuulimme" tämän piirtäjän
sanoman, ja ymmärrämme mitä hänellä oli sanottavaa. Meillä
on yhteys aikojen yli toisiimme.
Tämä kalliomaalauspaikka on aivan Yöjärvessä kiinni. Nämä
maisemat aukeavat aivan tämän pystykallion juuresta.
Tämä sama kallio oli haljennut "vasemmasta" päästään tällä
tavalla. Massiivinen ja kaunis luonnonoikkku.
Näillä eväillä ja voileivillä täällä jaksaa päiväseltään käydä.
Varaa aikaa koko päivä, vähän ruokaa ja juomaa.
Ota mukaan kamera, hyvät jalkineet ja avoin mieli.
Tänne pääsee myös laivalla Ristiinan satamasta. Se on aivan
Ristiinan keskustassa. Sitten tarvitset kyllä aikaa enemmän. Laiva
tuo sinut pienehköön laituriin aivan maalausten viereen. Eli jos et
jaksa kävellä tätä 1,5 km:n matkaa niin tänne pääsee tälläkin tavalla.
Lähtöjä on aika monta / vuorokausi.
Itse suosittelen pientä patikkaa, koska jo reitti ja matka
tänne on sen arvoinen.
Vaikka olen nyt käynyt täällä, niin tulen uudelleen.
Se että on nähnyt tämän, ei tarkoita etteikö tätä samaa
tunnetta haluaisi kokea uudelleen. Tässä on jotain
elävää historiaa, jotain mikä on todellista ja sananmukaisesti
nähtävissä olevaa elämää.
Kameralla ei millään voi kuvata kaikkea mitä täällä oli, eikä kamera
anna oikeaa ja riittävän hyvää kuvaa paikasta. Tänne on tultava itse
paikan päälle kokemaan, tuntemaan ja aistimaan - näkemisen
lisäksi tämä mahtava paikka.
Täällä monet asiat saavat uuden merkityksen.
Kiitos perheelleni matkaseurasta ja mielenkiintoisista keskusteluista
ihmisyydestä kalliomaalauksilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti