San Fransisco - Kalifornia ja Reno - Nevada
Syyskuussa 2023 matkataan San Fransiscoon ja Renoon. Muutamia juttuja joita
tällä matkalla pitäisi päästä kokemaan ovat: käynti Lake Tahoella, käynti Alcatrazissa,
Nevadaan ja Reno:n air Show ja paljon paljon muutakin mukavaa.
Näin se aina alkaa, ajomatka LEKE-hotelliin. Tällä kerralla hotellimme
oli Skandic Aviapolis. Auto Parkmanilla parkkiin ja eikun sisään. Tässä näkymää
huoneemme ikkunasta ulos. ENE-XXX näkyy siellä parkissa. Sitten aamulla
LEKE bussiin ja lentoaseman pysäkille 42.
Tässä huoneemme. Kyllä täällä hyvin voi aikaa viettää huomiseen. Onhan nämä
tällaisia vähän kalseita, mutta voittaa sen, että lähdet aamuyöstä ajamaan
kohti Helsinkiä. Nyt saa kunnon yöunet alle ja sitten matkaan.
Lufthansalla ensin Myncheniin - lento noin 2.5 h. Kone oli käytännössä
myyty täyteen. Oli niin täynnä, että matkatavarat (cabin bag) laitettiin jalkatilaan.
Kone oli Airbus A321. Matkaajia mahtuu 209. Istuttiin muuten
vipalla penkkirivillä.
Mynchenissä - onneksi - samassa terminaalissa (2) shutlejunalla
terminaalin osasta toiseen. Vei peräti 2 minuuttia ajoaika junalla.
Tässä olemme H02 portilla, tästä noustaan San Fransiscon koneeseen.
Lentoaika onkin jo vähän toista luokkaa - eli 11 h 40 min.
Tämäkin kone oli täynnä. Cabin bagit kuitenkin saatiin ylälokeroon.
Kone oli Airbus A350-900. Matkaajia mahtuu noin 350. Koneessa oli
neljä erillistä "osastoa" joten palvelu toimi ja oli nopeaa.
Putkessa jo ollaan!
Tästä sisään ja sitten alkaa melko pitkä veto SF:n.
Mynchenin lentokenttä ei ole ihan selkeä opasteiltaan,
paljon selkeämpiäkin kenttiä ja terminaaleja löytyy. Mutta kun
on tarkkana, niin homma toimii!
Lento on kylläkin aika pitkä! Kaksi ateriaa ja välipalat tarjotaan firman puolesta. Samoin
firma tarjoaa ilmaiseksi korvanapit (laatu heikko). Aikaeroa löytyy 10 tuntia.
Eli kun matkataan sinnepäin, niin tarkoittaa yön yli valvomista - ja sitten pääsee rytmiin.
Tässä olemme jo asettuneet paikoillemme.
Piiiitkä lento on ohi. Patsy kävi noutamassa meidät lentokentältä ja ajoimme Novatoon.
Tässä lenkkimaisemaa Novatossa. Sää oli mitä mainioin. Koko ajan 20-30 astetta. Ei satanut
kertaakaan, mutta eihän täällä sadakaan juuri koskaan.
Tässä ollaan jo lenkillä - heart attac hill kuvassa. Haikattiin tollasia reippaan
tunnin lenkkejä joka päivä - tai ainakin melkein joka päivä.
Tässä olemme viinitalossa viinitastingissa. Ensin oli "taloesittely" ja
päälle tasting. Talo oli Du Mol. Pruuvattiin seitsemän eri viiniä. Parhaat
minun mielestä olivat Rose ja Zinfandell. Hieno talo joka tekee pieteetillä viinejä.
Ei massaa, vaan pieniä eriä ja kaikki suunnilleen ns. käsityönä, ml. poiminta.
Tämän tastingin jälkeen heti seuraavaan taloon ja tastingiin. Viinitalo oli
Family Seghesio. Heillä oli iso valikoima viinejä, mutta vain kaksi
työntekijää maistattamassa viinejä isossa pihassa. Hieman oli hidasta, mutta
jäipä aikaa paremmin seurustelulle.
Ei paha!
Tynnyri on siinä poikineen.
Vierailimme San Fransiscon Maritime Museum Visitor centerissä.
Siellä oli näyttely jossa kerrottiin San Fransiscon meritoiminnan,
ja itseasiassa koko kaupungin historiasta. Oikein hyvä näyttely.
Tässä sukeltajan puku joka ei vetänyt puoleensa, aika rajua hommaa on ollut!
Seuraavaksi suuntasimme Hyde Street Pier:lle. Tämä on paikka jossa on näytteillä vanhoja aluksia.
Näihin voi mennä vierailemaan ihan sisään saakka. Seuraavat alukset löytyvät täältä:
C.A. Thayer, Eppelton Hall, Balclutha, Alma, Hercules ja Eureka. Mahtavia
vanhoja laivoja joihin pääsee sisään tutustumaan.
Kannella ollaan. Näissä on hyvät opasteet kauttaaltaan ja hyvää esittelymateriaalia
myös laivan sisällä.
On nämä valtavia aluksia ja todella upeita!
Tässä rahtitila. On nämä isoja tiloja. Koon ymmärtää vasta
kun on itse aluksen sisällä.
Miehistön tilat olivat aika karut. Voi vain kuvitella millaista täällä on ollut
elää esimerkiksi kuuden kuukauden ajan yhteen soittoon. Huh huh, kyllä
maalla on mukavaa!
Tästä mennään alimpaan kerrokseen. Painolastikivet näkyvät pohjaa vasten.
Eureka alus.
Tässä on ANKKURI!
Sitten menimme varsinaiseen Maritime museoon joka sijaitsee beachin kupeessa,
Aquatic parkissa. Tämän museon yläkerta oli remontissa, joten
esineistöä ei ollut kovin paljon nähtävissä täällä alhaalla.
Näitä vielä(kin) näkyy kaupungilla.
Seuraavaksi suuntasimme sillan alle - Golden Gate Bridgeen - koska
sen ihan alkupäässä on Fort Point!
Fort Point on historiallinen linnake. Nykyään se on nähtävyys
ja museo. Keskimmäisessä kerroksessa on todella hyvä museo, paljon
tietoa linnakkeesta, siellä toimineista sotilaista jne. Pukeudu lämpimästi,
sillä täällä tuulee aina eikä paikkaa lämmitetä.
Fort Pointin sisäpiha.
Turisti käytävällä kummeksuu hienoa linnaketta.
Muinoin tässä asustivat sotilaat.
Matkasimme ensin lautalla Lakspurin Ferry Terminalista San Fransisco
Pier 41 Ferry Terminaaliin. Matka-aika noin 45 minuuttia. Matkalla oli muun
muassa tämä pahojen poikien paikka - San Quentin State Prison. Täällä pidetään
kaikkein pahimpia veikkosia, sarjamurhaajia jne. Kova paikka siis.
Tässä Pier 41 San Fransiscossa.
Tässä "lauttamme".
Seuraavaksi matka vei Alcatraziin - vankilasaari selän takana.
Tulolaituri Alcatraz islandilla.
Vankilan "pyykkitupa".
Sellit eivät oli tilalla pilattuja. Älyttömän pieniä luukkuja.
Tällaisia ukkoja täällä majoittui vuositolkulla.
Broadway. Kolme kerrosta sellejä.
Selli. Ollaan kunnolla!
Kuulokkeissa kerrotaan tarinaa ja opastetaan
kulkijaa vankilan sisällä. Todella hyvin toteutettu juttu! Sai valtavan paljon
"irti" vankilasta ja sen historiasta asukkaineen kun sai kuunnella tämän selostuksen!
MA "katu"
Selli josta voi nähdä millaisen reiän karkurit lusikalla/vast.
kaivoivat betoniin - pesupaikan alla. Tästä sitten aikanaan ulos. Myös
irtopää näkyy vuoteessa.
Toinen selli jossa kaivettu samanlainen reikä betoniin.
Vankilan yksi vaarallisimmista paikoista - ruokala.
Vankilan keittiö
Muun muassa nämä olivat täällä aikaa kuluttamassa.
Olin paikalla 9.11.2023 - eli 911 -päivänä. Liput kaikkialla puolitangossa.
Myös Alcatrazin saarella.
Tämä juttu on edelleen mysteeri!
mutta todella kaukana sittenkin.
Lounaspaikkoja on San Fransiscossa runsaasti - joka ikiseen lähtöön. Nautin itse
kanasalaatin ja oluen.
Seuraavaksi suuntasimme kohti Ferry Buildingiä. Sitä ennen vierailimme
Jeremiah O´Brianilla. Se on taistelualus joka otti osaa mm. Normandian maihin nousuun.
Nyt se on museona ja saa sitä tilata myös "ajelulle" merelle. Eli täysin purjehduskunnossa
oleva alus. Kerroin lippuluukulla olevani Suomalainen upseeri, eli etä otan upseerihinnan
omaan lippuuni (halpa). Meni läpi - näytin henkilökorttini - sain halvemman lipun
hymyilevältä lipun myyjältä. Laitoin nastan karttaan sille kohdalle josta tulen, merkitsin
Suomen tietenkin - ja Itä-Suomen jos olemme oikein tarkkoja.
On tämä valtava alus. Ruuma on todella iso. Tässä tilassa (alla) oli museo/näyttely. Hyvä ja
informatiivinen näyttely.
Kaikkiin aluksen tiloihin oli vapaa pääsy (pl. työntekijöiden tilat).
Kyydissä oli myös jenkki ajoneuvoja.
Moottori oli kolmikerroksinen!!! Älyttömän kokoinen. Rasva ja öljy
tuoksuivat voimakkaasti.
Laivan käytävät olivat ahtaat. Kaikki tila oli
käytetty erittäin tehokkaasti.
Oli hieno kokemus nähdä Jeremiah O´Brian.
Tässä seuraavassa oli reissun heikoin ravintolakokemus. Paikka oli 1,5 Pier
alueella, Perulainen ravintola. Ensin sisään, sitten takaisin eteiseen odottamaan,
ruokalista epäselvä, musiikki liian kovalla ja lopuksi vielä todella kallis paikka!
Ei koskaan enää tähän paikkaan. Tässä "arpalipukkeella" tilaamani annos.
Onneksi olut oli hyvää kuuman päivän painikkeeksi.
Seuraavassa kuvassa on San Fransiscon lauttaterminaali Ferry Plazalla.
Hieno rakennus jolla on kokoa. Täällä nautin reissun parhaan Caffe Latten.
Kohta oltiinkin sitten Lake Tahoella (osin Nevadassa), tarkemmin South Lake Tahoella. Siksi näin,
että Lake Tahoe on noin 35 x 19 km:n kokoinen. Eteläinen Tahoe on erilainen
kuin pohjoinen - mutta vielä enemmän on eroa itäisellä ja läntisellä Tahoella.
2/3 Lake Tahoesta on Kalifornian puolella ja loput 1/3 Nevadan puolella.
Osavaltion rajan ylitys kävi noin 80 km/h nopeudella. Ei siis mitään
muodollisuuksia tai pysähdyksiä. Ellet tarkasti katso kylttejä, niin et
edes huomaa että ylität osavaltion rajan.
Kiersimme muuten koko Lake Tahoen ympäri pysähdellen siellä täällä.
Oli upeaa kokea koko Lake Tahoe - kaikki sen alueet.
Täällä voi nähdä kaikkialla palaneita puiden runkoja, edellisestä valtavasta
metsäpalosta on vain kohtuu vähän aikaa.
Majoituimme melko ohueeseen ilman alaan Lake Tahoen alueella, nimitäin melkein naapurissa
oli Kalifornian alppinistien maja! Korkeutta mittarini mukaan n. 2100 metriä. Kun
täällä patikoi niin ohuen ilman tunsi, hengästyi helposti ja piti keskittyä hengittämiseen
eri tavalla kuin Taipalsaarella.
Ajoimme Emerald Bay:n todella mutkaisia pikkuteitä. Täällä jalkauduimme ja
aloitimme nousun miltei lumirajaan. Paikka oli Ecko Lake. Nousimme noin
2500 metriin. Ohut ilma tuntui selkeästi kivutessa.
Tässä turistit noin puolessa välissä vuorelle kipuamista.
Nämä on aina "mukavia" - täällä ei voinut hengittää! Mutta asiat kykeni hoitamaan,
mutta kakkosasiaa en täällä kyllä hoitaisi! Haju oli aikamoinen!
Tässä ollaan kivuttu miltei jo huipulle.
Seuraavaksi kävimme Hellman Ehrman Mansiossa. Tämä on museo jossa
voi ostaa opastuskierroksen kartanossa - joka siis on museo. Todella
mukava kierros, suosittelen!
Tässä muutamia huoneita kyseisessä "linnassa".
Olihan se käytävä kädet pesaisemassa Lake Tahoessa. Makeaa oli vesi!
Seuraavissa kuvissa on vielä lisää kartanomuseon huoneita Hellman-Ehrman Mansiossa.
Seuraava kuva on Tahoe Citystä. Täällä käytiin lounaalla Bridgetender Tavern and Grill paikassa.
Tämä veistos kuvaa Lake Tahoeta - on siis "kartan omainen" työ.
Seuraavaksi matkasimme Maashan ja Ralfin luo länsirenoon. Tarkemmin Lawtoniin.
Sieltä seuraavana päivänä Reno Air Show:n. Maailman suurin ilmailualan näyttely
ja show. Aivan älyttömän paljon kaikenlaista nähtävää ja koettavaa - ja valtaosaan
koneita pääsi sisään! Samaan aikaan koko ajan oli erilaisia lentokilpailuja - ja tuntui että
ne olivat ihan "sylissä". Kilpailurataan oli matkaa meistä noin 50 - 100 metriä.
Uskomaton paikka ja show.
Täällä näki nämä kaikki ihan käsikopeloetäisyydeltä!
CH 47 Chinok
Tässä olen Chinokin sisällä.
Muuta lentävää kalustoa.
Oli myös näitä II MS:n aikaisia lentäviä linnoituksia!
Tietenkin meillä oli PIT PASSit, näillä pääsimme myös
ns. suljetulle alueelle - alueelle jossa hangerit sijaitsivat. Ralfilla oli
oma hangar täällä, jossa oli hänen oma koneensa. Se oli meidän taukopaikka.
Seuraavana päivänä matkasimme kaupunkiin jonka tulen
muistamaan aivan varmasti aina! Virginia City. Uskomaton paikka! Tämä oli aikanaan
ns. väliasema kun kultaa vietiin kaivoksilta San Fransiscoon pankkiin tai laivattavaksi.
Kaupungissa on yksi pääkatu ja sitten pieniä katuja. Tämä on edelleen samanlainen
kun silloin, kun täällä kuvattiin Bonanzaa. Myös Tex Willer tulee mieleen tästä kaupungista.
Täällä oli upea kirkko!
Tämän jälkeen koimme museon opastuksella. Paikassa oli aiemmin
kummitellut ja yhdessä kuvassa jonka otin, oli jotain "erikoista". Seuraavassa
kuvia museon eri tiloista ja huoneista jotka meille esiteltiin.
Sitten lounaalle museon jälkeen. Nautimme sen Virginia City Jerkyssä.
Todella tyypillinen jenkkiläinen setti! Hyvää!
Seuraavaksi palomiesmuseoon, Comstock Firemen´s Museum.
Pieni mutta informatiivinen museo. Täällä oli palokalustoa
koko Virginia Cityn olemassaolon ajalta.
Olipa tällainenkin!
Sitten menimme käymään paikallisessa baarissa! Siellä oli muusikko... Squeeky.
Squeeky aloitti soittamaan Sibeliuksen Finlandiaa ja katsoi minua
"sillä silmällä". Ei auttanut kun ottaa hattu päästä ja vetäistä
hänen säestämänään Finlandia - ykköstenorilla!
Tässä vedon jälkeen ladyn kanssa kuvassa.
Juomamme!
Kuvaa baarista.
Kävin myös sellissä - muuten olin kyllä ihan kiltisti!
Bonanzan koti!
Ja tässä tämä kuuluisin baari - Bucket of Blood Saloon.
Uskomattomia nämä Virginia Cityn kadut. Kaupungissa muuten asuu pysyvästi
noin 500 asukasta, eli tämä on ihan oikea kaupunki - eli kulissi sellainen.
Tänne pääsee myös junalla - mutta rata taitaa olla vain noin
80 km:n mittainen. Höyryveturilla kaupungista toiseen. Turistijuttu tietenkin.
Sitten teimme kierroksen Renon keskustassa. Erässä matkamuistokaupassa
oli tällainen kartta. Kävin laittamassa nastan Taipalsaaren kohtaan.
Ei ollut ihan pohjoisin, mutta ei siellä kovin montaa pohjoispuolella ollut.
Tässä olemme hmmm... matkailukapselissa. Renon keskustasta tämä löytyi.
Seuraavan aamuna aamulenkki Renossa, reitti oli Truckee Riveriä sivuava. Muutamia
kauniita siltoja joen yli. Hieno ulkoilualue!
Me ollaan reippaita!
Maisemat ovat Nevadassa tämän suuntaisia kaikkialla.
Aikahyppy... ja olemme San Fransiscon lentokentällä. Vaikka kenttä on suuri, on
se helppokulkuinen ja opasteet ovat selkeät ja hyvät. Yllättävän nopeasti
meni kaikki: matkalaukkuun tägi, turvatarkastus - ja sitten jo porttialueella.
ÄLÄ ikinä osta täällä ruokaa - aiwan ÄLYTTÖMÄN kallista. En edes
kehtaa sanoa paljonko maksoi kaksi isoa sämpylää, olut ja limu yhteensä. En
ole koskaan tai missään maksanut tällaista hintaa tästä setistä.
Sitten koneeseen taas. Lufthansa kuljettaa noin 11 h 30 min ja
sitten olemme Mynchenissä. Kello oli täällä USA:n aikaa 21.00
joten nousun jälkeen tuli uni silmään kivasti. Näin siis matka taittui
oikein mukavasti. Itse asiassa heräsimme Skotlannin yläpuolella vasta
seuraavan kerran. Matka sujui siis helposti, mutta pakko tunnustaa -
hanuri oli puutunut ja niskakin oli väsynyt!
Mynchenistä matka jatkui muutaman tunnin jälkeen kohti Helsinkiä.
Tämä lento kesti "vain" 3 h 30 min. Tuntui todella lyhyeltä lennolta.
Helsingissä olimme noin 23.40. Sitten laukku hihnalta ja odottamaan LEKE-bussia.
Omalla autolla olimme noin puolenyön aikaan.
Sitten ajo kotiin ja kotona olimme noin klo 03.00. Yllättäen ei nukuttanut
kovin paljon. On todettava, että 10 tunnin aikaero on aika paljon.
On todettava, että tällainen 12 päivän reissu ison veden taakse on
minimiaika. Kaksi päivää periaatteessa menee matkoihin - ja loput perillä.
Toki jo matkakin on reissua - niin siihen on asennoiduttava.
Mitä matkalta jäi erityisesti mieleen:
- TIP kulttuuri, kaikissa maksupäätteissä on tippilista (5, 10, 20 tai jotain muuta % tippiä)
- USA:ssa ei toimi lähimaksaminen meidän korteilla, aina on työnnettävä kortti koneeseen
- USA:set ovat erittäin kohteliaita, jos joku hipaiseekin - heti kuluu I´m sorry tms.
- lentokentiltä ei pidä ostaa mitään syötävää tai juotavaa - aiwan älyttömät hinnat
- USA:ssa liikennekulttuuri on erikoista, mm. koko ajan vaihdellaan kaistaa
vaikka siitä ei näennäisesti ole yhtään mitään hyötyä
- meillä ei ole Suomessa ruuhkia oikeasti lainkaan, USA:ssa on pakko
suunnitella menot ja toiminnan aikataulut ruuhkien mukaan
- en ole missään nähnyt niin paljon Tesloja kuin mitä näin tällä kertaa USA:ssa
- siirtolaisten englannin taito ja puhe on "kamalaa", siitä ei saa selvää juuri lainkaan
- täällä ei polteta tupakkaa juuri lainkaan, todella vähän näin tupakoijia
- SF on siisti kaupunki, ei juoppoja, nistejä, kerjäläisiä tms. En tiedä
missä ne ovat, mutta eivät ainakaan keskustassa
- Oli erittäin hyvä aika olla matkalla syyskuussa, lähes kaikkialla oli tilavaa
eikä pahoja ryysiksiä ollut - ei edes Alcatrazissa!
- Jetlag on aika paha kun palaat takaisin kotiin - 10 tuntia on paljon aikaeroa, meni viisi
vuorokautta että kykeni nukkumaan aamuun saakka kotona
AIVAN MAHTAWA REISSU! Tänne palataan taas muutaman vuoden kuluttua!
