NARVA

 

kesäkuussa 2017

Narvassa on käytävä katsomassa Narvajoki ja se miten se
kulkee kahden eri maan välillä. Se muuten jakaa muutakin, esimerkiksi
se on NATO:n itäraja, se jakaa EU:n ja Venäjän, ja jollain tavalla
se jakaa länsimaisen ja itäisen kulttuurin eri puolille jokea - ja Eurooppaa.

Muita mielenkiintoisia paikkoja, joita käyntikohde -listalla
on ovat: Narva Bastions, Swedish Lion, Aleksanterin
katedraali, Pushkinin katu, Hermannin linnoitus, Narvan linna,
Narvan Bastioni, Narva vistor Centre,  Narva Town hall,
Narva River Promenade, Fama Centre ja Pimeaed.

Narva on mielenkiintoinen kaupunki ja se on Eestin
kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Itä-Virun
maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla.

Narva on muuten yksi niistä kolmesta kansainvälisestä
rajanylityspaikasta Venäjälle jota Virossa on.

Tätä kaikkea, ja paljon paljon muuta mennään
katsomaan kesäkuussa 2017.

Otetaan vielä pikkupläjäys historiaa Narvaan liittyen...

Tanskalaiset perustivat Narvajoen linnan 1250-luvulla. Hermannin

 linnoituksesta ensimmäinen maininta historiallisissa asiakirjoissa on

vuodelta 1277. Paikka oli tärkeä sekä sotilaallisesti että kauppapaikkana:

Narvajokea pitkin ja Peipsijärven kautta pääsi vesitse Pihkovaan ja myös reitti

Tallinnasta Novgorodiin kulki Narvan kautta. Narva sai kaupunginoikeudet vuonna 1345.

Eestinmaa, sen mukana Narvan linna ja sitä ympäröivä kaupunki

myytiin Saksalaiselle ritarikunnalle 1347. Vaikka kaupungin hallinto koostui

saksalaisista, enemmistö asukkaista oli virolaisia ja vatjalaisia. Saksalaiset

vahvistivat Narvan linnoitusta ja rakensivat 50 metriä korkean

Pitkän Hermannin tornin, joka on nykyään yksi Narvan

historiallista nähtävyyksistä. Iivana III:n aikana 1492 Narvajoen

 itärannalle alettiin rakentaa Iivananlinnaa.  Venäjä sai Narvan haltuunsa

Liivin sodassa 1558. Venäjän vallan aikana kaupunkiin muutti lisää

virolaisia ja vatjalaisia sekä myös venäläisiä kauppiaita. Kaupunki

päätyi vuonna 1581 Ruotsille, joka liitti sen Inkerin ja Käkisalmen lääniin.

Kaupunkiin tuli uusia asukkaita Suomesta ja Ruotsista. Ruotsin vallan

aikana kaupunki vaurastui ja sen asukasluku nousi yli kolmen tuhannen.

Vuoden 1659 kaupunki paloi, ja tulipalon jälkeen kaupungin keskusta

rakennettiin uudelleen barokkityyliin. Barokkikeskusta oli 1900-luvulla

kaupungin matkailuvaltti toiseen maailmansotaan asti. Ruotsin

vallan ajalta Narvassa on säilynyt muutamia rakennuksia, muun muassa

 barokkityylinen raatihuone, nykyinen kaupungintalo, vuodelta 1674.

Suuren Pohjan sodan yhteydessä Narvassa käytiin Ruotsin ja

Venäjän välillä vuonna 1700 Narvan taistelu, jonka Ruotsi voitti.

Venäjä kuitenkin valloitti Narvan 1704, jonka jälkeen asukkaat

 vietiin vankeina sisä-Venäjälle.  Narvasta tuli osa Venäjän keisarikuntaa

 ja sen Pietarin kuvernementtiä aina Viron itsenäistymiseen saakka.

Osana Venäjää Narva menetti merkityksensä linnoituksena, rajakaupunkina

 ja merisatamana. 1700-luku ja 1800-luvun alkupuoli olivat Narvassa hiljaiseloa,

kunnes Kreenholmin saarelle perustettiin suuri tekstiilitehdas 1800-luvun

puolivälissä. Tehdas kasvoi Euroopan suurimmaksi tekstiilinvalmistajaksi.

Vuonna 1870 rakennettiin Tallinna–Pietari-rautatie, joka kulki Narvan

kautta. 1910-luvulla tekstiilitehtaalla työskenteli yli 10 000 ihmistä.

Myös Narvan kaupungin väkiluku kasvoi, 1910-luvulla asukkaita oli noin 21 000.

Ensimmäisen maailmansodan lopulla Narva oli puoli vuotta
Saksan miehittämä, ja saksalaisten vetäydyttyä Virosta puna-armeija otti
Narvan haltuunsa marraskuussa 1918. Kaupungissa perustettiin

Viron bolševikkihallitus, joka kuitenkin joutui pakenemaan Narvasta,

kun suomalais-virolaiset joukot valloittivat kaupungin tammikuussa 1919.

Viron vapaussodan kovimmat taistelut käytiin Narvajoen linjalla

loppuvuodesta 1919. Narva pysyi Viron joukkojen hallussa,

mutta kärsi pahoja vaurioita venäläisten tykkitulesta.

Kaupungissa riehui myös lavantauti, johon menehtyi 2000 narvalaista.

Tarton rauhansopimuksessa 1920 Narva liitettiin osaksi itsenäistynyttä

Viron tasavaltaa. Vienti Venäjälle tyrehtyi, ja kaupungin väkiluku laski

maailmansotien välisenä aikana. Ennen toista maailmansotaa Iivananlinna

 oli osa Narvaa, mutta kun Viro päätyi sodan päätteeksi Neuvostoliitolle,

 siirrettiin Iivananlinna Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi 1945.

Lähes kaikki Narvassa ennen toista maailmansotaa sijainneet rakennukset

olivat vaurioituneet pahasti tai tuhoutuneet kokonaan vuoden 1944

Narvan taistelussa. Kaupunkia tuhosivat ensin Neuvostoliiton pommitukset ja

sitten saksalaiset, jotka räjäyttivät monia rakennuksia vetäytyessään

kaupungista. Sodan päättyessä 98 % kaupungista oli tuhoutunut.

Sodan jälkeen kaupunkia ei ryhdytty entisöimään, vaan käytännössä

rakennettiin kokonaan uusi kaupunki. Vain muutama vanha rakennus on

 tallella nykyään, esimerkiksi linnoitukset ja kaupungintalo.

Kaupungin virolaiset asukkaat karkoitettiin Siperiaan Neuvostoliiton

voitettua sodan ja saatua Viron hallintaansa. Niiden jotka selvisivät

 elossa gulageilta ei sallittu muuttaa Narvaan heidän palatessaan Viroon.

Kaupunki asutettiin pääasiassa venäläisillä, jotka sijoitettiin

työskentelemään kaupungin tehtaisiin. Narvaan suunniteltiin

 ydinvoimateollisuutta, jonka palveluksessa ei haluttu käyttää virolaisia.

 

Tällainen on kaupungin hyvin moninainen historia.

Nyt menen katsomaan tätä päivää ja menoa!

 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Matka alkaa aamupäivällä 26.6.2017

Tästähän se aina alkaa, kotipihasta kohti maailmaa. Nyt
matkaa oli ensin (step 1) ainoastaan 15 km - eli matkasimme ensin
Lappeenrannan matka-asemalle.

 

Keli suosi tässäkin vaiheessa matkaajaa oikein hyvin.

Onnibussia tässä odotettiin kaikessa rauhassa Nipan kanssa auringonpaisteessa.

Ja sitten, eikun kyytiin. Oli muuten eka sellanen matka
jossa onnibussiin piti varata ihan paikat. Ennen ei
varattu paikkoja, mutta nyt ne on varattava. Edelleenkin
onneksi noin 80% on ns. normihintaisia ja muut paikat
maksavat muutaman euron enemmän.

 

On saavuttu Helsinkiin, ensin Kampin kaukoliikenneasemalle

ja sitten sieltä jalan tähän kuvanotto paikalle Esplanadille.

Täälläkin oli melko paljon porukkaa nauttimassa auringosta.

Matkaa on enää parisataa metriä jäljellä Katajanokan Euro-hostelliin.

Perusperus huone Nokalla. Kaksi sänkyä, hylly ja
pikku pöytä. Mutta Helsingin keskustassa kun yöpyy
alle 60 euron (57,89 - 2hh) niin taso on juuri tällaista - ja
saa ollakin. Ainoa iso puute/haitta on se, että
vessassa ja suihkussa pitää käydä yleisissä tiloissa.
Mutta ei sekään tietenkään yllätyksenä tullut.

 

Huoneemme ovi jonka takana ovat (onneksi)

meitä lähellä WC ja suihkut. Oli aika napakat suihkut ja

sinne kannattaa mennä ennen 21.00 hoitamaan asiansa.

Sen jälkeen näytti olevan ruuhkaa.  

 

Hostellin käytävää hissille.

 

Kävelyllä nokalla. Tässä ollaan Matruusinpuistossa ja

etualalla kolme joutsenta nukkuu. Päät ovat ns. sylissä ja

kaikki ovat autuaasti unten mailla... 

 

Tässä ollaan Merikasarmin laiturissa ja Kontio on

selän takana.

Merikasarmi on muuten melko iso rakennus, yhteensä noin arviolta
75 metriä pitkä laitos. Nyt siinä asuu siviileitä, ja he täällä autoillaan
ajavat Nokalta kohti Kauppatoria. Ei tämä hullumpi paikka olisi asua.
Nokka on kaunis ja rauhallinen paikka ja löytyy yksi Siwakin jonka
tuotevalikoima on ihan OK.

 

Katajanokan kasino. Ei ollut auki, ei päästy oluelle!

(tai sitten oli auki, ei oikeasti tullut käytyä rivassa).

Seuraava kohde oli Uspenskin katedraali. Täällä oli remppa
päällä ja sisään asti emme päässeet. Portailla joka tapauksessa käytiin
ihailemassa paikkaa ja taloa Kiinalaisen ryhmän kanssa.

 

Päivällinen nautittiin Mount Everestissä Luotsikadulla.

Suosittelen paikka, erittäin hyvää ruokaa, hyvä palvelu ja

kaikki toimii.

 

Seuraavana aamuna käveltiin vain 100 metriä hostellista ja

olimme jo Vikingin terminaalissa. Taulu näyttää että FSTR

lähtee 08.00 ja laivaan pääsee puoli tuntia aikaisemmin. Portti on 4:n.

 

On muuten hienoa että myös Tallinnassakin on nykyään lähtöselvitysautomaatit, ei tarvi

jonottaa lippuja saadakseen. Valitse vain kieli ja naputtele sitten varausnumerosi - niin kone tulostaa

sinulle kaikki tarvittavat matkaliput. Tämä on ollut Hesassa jo pari vuotta näin mutta

Tallinnassa tämä matka oli ensimmäinen jolloin näin kykeni asian hoitaman. Hienoa!

Siinä se upouusi FSTR -laiva nyt on. Se on niin uusi että ensimmäinen ostamani
lippu mitätöitiin ja sain uuden lipun tähän uuteen laivaan. Tällä hyvässä kelissä
ajaa Tallinnaan noin 1,5 tunnissa. (nyt meni miltei kaksi tuntia).

 

Tämä on luonteeltaan tällainen "ylityskampe"-laiva. Täällä on varmaankin

neljässä eri paikassa tämän suuntaisia isoja istumarivejä. Näissä

jengi istuu ja odottaa vastarantaa. Täällä on vain noin R-kioskin

kokoinen "kauppa". Taisi olla pari pientä ravintolaa ja siinä

kaikki. Kerroksiakin on vaan kaksi + alhaalla tietenkin autokansi.

 

Tämä on vain nopeaan ylitykseen tarkoitettu laiva, ei niinkään mikään

varsinainen huvittelupaikka - kuten ehkä isommat laivat on ainakin

osittain tarkoitettu.

 

Satumalta juomat osuivat molemmat Etelä-Pohjanmaan suuntaan.

Vasta kun avasimme pulloja huomasimme että näin oli päässyt käymään.

Muita vaihtoehtoja olisivat olleet esim. Lontoo, Pariisi, New York jne...

Sitten Pääslinna ja eikun Tallinnaan. Tunnelissa siis ollaan.
Terminaali on Vikingillä A.

 

Reisterminaalista A suuntaan Pikk-kadun eteläpää. Sinne

missä kohoaa Estonian muistomerkki. Sitten Pikk kaatua kohti

Raekoja Platsia - kuva on juuri täältä ja kuvattu Raekojan suuntaan.

Oli muuten turisteja Tallinnassa ihan valtavasti, paljon ryhmiä ja paljon
muitakin. Etenkin vanhakaupunki oli melko täynnä. Jopa Toompean alue
oli täynnä, tavallisesti sinne saakka eivät jaksa kaikki "kivuta".

Löytyi tämäkin Eestin vapaudenaukion läheltä. Pitihän
se ikuistaa dataksi kameran USB-muistiin.

 

Sitten Bussijaam:lle kävelyreitti: Narva mnt - Pronski - Lastekodu ja Autobussijaam.

Tänne on reitti helppo ja sen kävelee (siten että ei tule hiki) noin

20 minuuttiin maisemia ja kaupungin "syrjäkujia" katsellen, ihan OK. Mieluummin

näin kuin taxilla, ja sen mittaria vahtien...

 

Tässä alla on kuva Bussijaamista ja sen laiturialueesta. Tämä on hyvä

asema, hyvät infotaulut ja kaikki toimii. Hyvin länsimainen paikka!

Täällä ei voi eksyä väärään bussiin ja kaikki on selkeää. Täysin eri juttu

kuin esim. Rethymonin bussiasemalla Kreetalla, se on äkkiä

mieleen tulevista asemista kaaosmaisin ja sekavin. Siellä vain tuurilla

ja kaikilta kuskeilta kysymällä voi löytää oikeaan bussiin!  

 

Lux Express -bussi alla. Tällä siirryttiin Tallinnasta Narvaan. Matkaa tulee 210 km.

Bussin lippu on "kallis" mutta kyyti on laadultaan paras. Kaksi ihmistä matkustaa

yhteen suuntaan noin 10 - 12 euron hinnalla (jos ostohetkellä

on PINS kortti). Eli noin 5 / matkustaja ilmastoidussa, ilmaista

Wifiä tarjoavassa, ja isommissa jalkatiloissa kuin esimerkiksi

Onnibussissa. Tämä on aina loistovalinta. Älä edes ajattele muuta.   

 

 

Sisätilat ovat hyvät ja käytössäsi on tabletti joka on kiinnitetty

edellisen penkin selkänojaan. Näkyy kuvassa jonka kuvasin

istumapaikasta 6.

Tässä olemme nousseet bussista ja olemme kuitenkin ihan sen
kupeessa vielä. Tämä katu on kaupungin pääkatu - joka
halkaisee etelä - pohjoissuunnassa koko kaupungin, eli
Aleksander Puskinin katu. Tästä kohti pohjoista ja hotelli
Ingeriä halki puistojen ja kaupungin eteläisen alueen.

Hotellihuone Ingerissä oli mahtavan hyvä. Kolme vuodetta,
kirjoituspöytä, TV ja muut normimukavuudet. Ilmastointia täällä ei ole
mutta ei sitä ole Hotelli Narvassakaan joka on toinen "länsimaiseen" makuun
oleva hotelli kaupungissa. Olen erittäin tyytyväinen huoneeseen.

 

Uskomatonta että totalhinta oli 90 euroa koko ajasta täällä,

kolmen tähden hotelli joka on keskustassa lähellä kaikkea.

Myös asiakaspalvelu oli hyvää ja englanti taipui respassa ihan OK.

 

Täällä muuten ei yleisesti pärjää englannilla lainkaan. Vain suurempien

hotellien ja "paikkojen" auloissa joku saattaa osata englantia.

Tavallisesti kukaan ei puhu sitä sanaakaan. Täällä kuulee vain

venäjää, kyltit ovat venäjäksi, TV on venäjää, jne.

Aina ei uskoisi täällä ollessaan että on Eestissä.

Tässä alla on hotellimme Inger. Sen kupeessa (saman katon alla) on
Ravintola Salvadore. Aamupala perus OK, mutta ravintolassa
kesti tilauksesta ruuan tuloon 1,45 h. Ei koskaan enää!

Täällä muuten kaksi ihmistä syö ja nauttii sen kera pitkät oluet noin
20 euroon, vähän paikasta riippuen. Pitkä olut maksaa tavallisesti 2,5 euroa,
ja ruoka maksaa kympin kummallakin puolella. Ainakin puolet halvempaa
kuin rakkaassa isänmaassa.

Tässä turisti on saapunut Narvan vanhaan kapupunkiin, se rajoittuu
melko tarkasti katujen Viru - Suur - Ruutli ja Vestervalli neliöön. On siis aika pieni,
eikä täällä ole yhtään krääsän myyjää tai nakkikioskia missään. Tämä
on mukavan hiljainen paikka jossa on mahtava katsella sitä toista pommituksissa
II MS:n aikana säilynyttä rakennusta eli Town Hall:a (kaupungin talo).
On muuten upea ja rakennettu jo 1700 - luvun alkupuolella.

Heti sen vieressä on University. Hyvin moderni rakennus.
Suomessa ei olisi koskaan kukaan saanut lupaa rakentaa
tällaiseen paikkaan tällaista modernia rakennusta, täällä Narvassa se
on vähän löysempää näköjään. Mutta se on katsojan
silmässä, jos on. Kuvassa siis oikeassa reunassa näkyy osa Town Hall:a
ja ihan sen vieressä on tämä yliopiston rakennus.

 

Tässä vielä mielestäni Narvan kaunein rakennus, Town Hall.

Tästä kun ottaa suunnan Narvajokeen ja etenee reittiä Viru - Koidula niin
pääsee Pimead puistoon. Tässä puistossa kasvaa erikoisia kasveja ja
se on vallien myötäilemä puisto. Erittäin hieno ja hyvin hoidettu iso ja laaja puisto.

 

Tässä (alla) puiston reunamaa myötäillen kulkee Koidula tie. Sen vieressä on pyörätie

jossa olen kuvassa. Alla kulkee Rantapromenadi - noin 1 km:n mittainen

hyvin rakennettu ja hoidettu rantakatu. Tämä näytti olevan Narvalaisten

olohuone aurinkoisina iltapäivinä - paljon perheitä oli täällä viettämässä aikaa.

 

Ylläri ylläri tähän idylliin.... takana kulkeva silta on rajasilta, ja sen

kummassakin päässä on raja-asemat.

 

Takanani näkyy vasemmalla Venäläinen kaupunki Ivangorod ja itse

seison Eestin maaperällä Narvassa. Täällä raja on hyvin

luonnollinen kaikille koska kaikki puhuvat sama kieltä, Venäjää.

Tässä takanani on Narva Hermanni linnus.

 

Siinä rajasilta. Se oli koko ajan täynnä autoja kumpaakin

suuntaan, ja myös ihan kävellen ja pyörällä rajan ylittäjiä oli paljon.

Kuvaa hienolta rantapromenadilta Narvan sataman suuntaan.

Ja samasta paikasta rautatieaseman suuntaan (etelään).

Tässä olen täsmälleen siinä paikassa joka oli aikanaan Eestin 5 kruunun setelissä.

Seteli on minulla kuvassakin. Juuri tämä kuva siinä oli, eli

Ruotsin leijonan kohdalta kuvattu kuva jossa näkyvät sekä Ivanlinna

että Hermannin linna.

Kuvaa Aleksander Puskinin kadusta liikenneympyrän suuntaan ilta-auringossa.
Hyvin hoidettua puistikkoa aina Peetri Plats:n saakka, jossa on raja-asema ja asfalttia.

Otinpa sitten pikku erän shakkia paikallisen kuuluisuuden Paul Keres:n kanssa.
Päädyimme tasapeliin. Hän on valmiina matsiin aina Peetri Plats:n Puskinin
puoleisessa päädyssä.

 

Hän on antanut nimensä kadulle ja vielä Kerese keskukselle. Narvassa

on keskustan alueella kaksi kauppakeskusta, toinen on Fama ja toinen tämä

Kerese keskus. Kummassakin kävin ja parempana pidän Famaa.  

 

Karttaa Narvassa ei turisti saa oikein mistään. Hotelissa oli kartta joka oli

huonompi kuin tämä tässä google-mapsista tulostamani. Eli tällä mentiin.  

Jos olisin tiennyt tämän olisin tulostanut sellaisen kartan jossa näkyvät
kaikki kadut ja etenkin niiden nimet. Tässä tulosteessani näkyi vain ehkä
joka kolmas kadunnimi. Se toi hieman haasteita suunnistamiseen, mutta
onneksi myös satelliitit toimivat tänne - eli googlen maps ja sen gps olivat
useassa kohdin hyvä apu suunnistaa kapeilla kaduilla vähän syrjempänä.

Itse kun olen tällainen varsinaisia "turistirysäpaikkoja" hieman vierastava, ja tykkään
kulkea niitä reittejä joissa kovin paljon turisteja ei ole - tällöin kartta
on oiva kaveri.

Tässä seuraavaksi Ruotsin leijona. Tämä muistuttaa Ruotsisuomen
voittoisasta taistelusta Venäjää vastaan vuona 1700.
Svesia memor 1700.

Hieno paikka Raja ja Linnuse teiden "risteyksessä".

 

Tältä se näyttää sivuprofiilista päin - nyt

leijona näkyy kokonaan

 

 

Sitten Narva Bastioniin sisään. Ikää noin 700 vuotta.

Tässä on ainoa ovi linnoitukseen sisään.

Linnoitus on erittäin suuri, eli vallitukset kiertävät ison ja laajan alueen. Arviolta
0,5 x 0,5 km saattaisi olla koko linnoituksen koko.

Siellä täällä on erillisiä vartiotorneja ja sitten tämä 51 metriä korkea Hermannin linnan
torni. Kyllä täällä pohtii että miten ihmeessä tämä kaikki on tehty käsipelissä,
ja mistä ihmeestä tämä kivimäärä on tänne oikein saatu.

Linnoituksen seinää vartiotornin suuntaan. Ei tuon yli kiipeä kukaan eikä millään!

Kaikki tämä nurmialue ja muukin alue on muurien kiertämää,
tänne pääsee sisään vain siitä yhdestä kohdasta jonka edellä kerroin.

Tämä on kuvattu vallin päältä. Täältä on ollut hyvä ampua
alas ja suojautua välillä muurien taakse. Ajoittain
on ruutikellareita ja suojapaikkoja siellä täällä, myös
nämä on rakennettu kivestä.

Hälytys annettiin muun muassa näillä...

Tässä alla on itse Hermannin torni ja oikealla oleva
harmaampi osa kuuluu jo sisäbastioniin, ja ne ovat sen ulkomuureja.

Siis sisäbastioni oli vielä erikseen varsinaisten muurien sisäpuolellakin.
Jos vihollinen jostain pääsikin vallituksen sisään - mitä vahvasti kyllä nyt maaston
tuntevana voin todeta - niin sitten häntä ammuttiin ja kuuma tervaa valutettiin
sisäbastionista lisää.... kyllä tämä vaikutti melko vahvalta ja hyvin perusteellisesti
mietityltä paikalta ja linnoitukselta.

Pikku kuriositeetti... tuo valkoinen pieni uloke Hermannin tornissa
on WC. Eli siihen vaan istumaan ja tavara alas. Siellä oli alla kuoppa ja se varmaan
ajoittain siitä sitten tyhjennettiin.

Tällainen metallinen ja kahiseva puu löytyi vallin reunasta
Malmi kadun päästä. Hentoa kilinää jatkuvasti.

Tässä turisti poseeraa samiksen kanssa vallituksilla.

Kuvaa Hermannin tornista Ivangorodin kaupunkiin ja linnaan päin.
Tuolla on siis Venäjä ja itä. Me olemme lännessä ja EU:ssa.
Tuolla on entinen Varsovan liitto ja me olemme Natossa (Eesti).

Tässä sisäbastioni kuvattuna Hermannin linnan tornista. On polttopuita, kattiloita,
uuneja, verstas, sepän työpaja jne.

Kuvaa keskustan suuntaan Hermannin tornista. Huomaa tämä erikoinen 12 kerroksinen
rakennus joka on aivan liikenneympyrän vieressä. Se on hyvä maamerkki
kummallisine antenneineen ja häkkyröineen sen katolla.

Liikenneympyrä on täällä se keskiö jonka kautta kaikkialle mennään niin etelään,
itään, pohjoiseen kuin länteenkin. Se on kuin napa Narvassa.

Ja tässä vielä on kuvaa tornista rautatieaseman suuntaan.

Oltiin aika korkealla ja lattialaudat olivat hieman huojuvia ja päivä paistoi niiden läpi.
No... infossa luki että on turvallista kiertää torni, mehän uskottiin ja täällä sitä
51 metrin korkeudessa oltiin näiden lautojen päällä. Siinä on ilmaa 51 metriä alla
ennen maanpintaa!

 

Tämän suuntaiset portaat tänne toivat. Aika kapuaminen.

Tässä vielä lähikuvaa sisäbastionista. Tämä oli melko autenttisen tuntuinen

ihmisineen ja työn touhuineen. Kaikki tämä linnoitus ja tornikuvio maksoi yhteensä

7 euroa / kävijä. Ehdottomasti maksun ja käynnin arvoinen paikka.

Vaikka Narvan keskusta on suht siisti, niin täältä löytyy myös ihan
kaupungin tuntumasta tämän tyylisiä rakennuksia. Eli karujakin paikkoja.
Heti kun menet enemmän kuin viisi korttelia keskustan ulkopuolelle mihin suuntaan
tahansa niin maisemat muuttuvat raihnaisemmiksi.

Sitten piti kävellä niin paljon itään kuin se Narvassa on mahdollista. Tämä onnistuu

kun kävelee ensin Linnus ja Raja teiden risteykseen, ja siitä kävelee pitkulaiseen

saareen joka on Narvajoen "välissä". Sitä pääsee kävelemään noin 300 metriä

ja sitten ura loppuu ja tulee raja-aita vastaan. Eli alla olevassa kuvassa olen nyt

niin idässä kuin Narvassa voi päästä ja kuvaan täältä "Venäläis silmin" Eestin

Hermannin linnaa.

Paikallisilla oli uimakoppi rannalla - metallinen hässäkkä. Uimaan saa mennä
vain Narvan puoleiselle joelle, rajajoessa ei saa uida. Kalastaa siinä kyllä saa koska
moni setä oli kalassa siinä - osa sai kalaakin.

Tässä on mielestäni Narvan kaunein kirkko, Aleksandnri Suurikirik Narvas.
Jo päältäpäin se on hieno, mutta sisäpuoli se vasta osaa yllättää. Tämä löytyy Kiriku
kadulta melko läheltä Narvan bussiasemaa.

 

Tällainen on kirkon sisäpuoli, täysin autenttinen. Todella hieno kirkko joka oli nyt

pienen saneerauksen alla, mutta kirkkoon pääsi kuitenkin käymään.

Kannattaa ehdottomasti käydä tämä katsomassa. Näitä ei näe juurikaan missään,

tällaisia tosi autenttisia kirkkoja.

Narvan rautatieasema on myös näkemisen arvoinen rakennus.
Hieno ja erikoinen. Edessä näkyvä R-kioski ei ole koskaan auki, ja toinen
kuvan rakennus on Narvan Bussijaam rakennus - josta ei saa mitään palvelua, eikä
siellä myöskään myydä mitään. Maassa maan tavalla!

Toisella "puolella" eli Vaksalin suunnassa on tämä hieno ortodoksikirkko.
Tänne löytää helposti vaikka tämä onkin kerrostalojen "välissä". Alue on melko
raihnainen mutta kannattaa sittenkin tulla katsomaan tämä kirkko.

Palataan promenadille ja jatketaan kohti Narvan satamaa.
Tässä on taas yksi näistä promenadin "ulokkeista", joissa on
jotain hauskaa. Tässä on isoja betonista rakennettuja eläimiä.
Lapset pitävät näistä ja kiipeävät näiden päällä.

Taas kerran, kaikki mitä näet joen toisella puolella on Venäjää.

Narvan satama on melko hiljainen. Tänne on otettava omat eväät mukaan
koska täällä ei myydä mitään, eikä mikään ole auki. Täällä on vain saapuvia
ja lähteviä veneitä. En tosin nähnyt ainuttakaan venettä liikenteessä
koko Narvassa oloni aikana, ja mietinkin että miten kukaan uskaltaa mennä
veneilemään joelle - jonka puolivälissä kulkee valtakunnan raja - Venäjän kanssa???

Satamasta noustiin sitten ylös vallituksen pohjoispäätä, Sadama tee:n
suuntaisesti. Sieltä suunnistettiin pohjois-Narvan läpi reittiä: Pimead -
Karja - Hariduse - Kraavi, että sitten löydetään Baron Von Velio House.
Täällä nimenomaan olisi ollut paikallaan sellainen kartta jossa
katujen nimet olisivat näkyneet - nyt niin ei ollut.

Tässä siis paronin talo, hieno ja kookas se on. Nykyään täällä
pitää majaansa Narvan kaupunginhallitus - ovessa olevan
lätkän mukaan.

Sama rakennus etuoven suunnasta, josta pääsi laajalle sisäpihalle.

Tämän ison rakennuksen ympäristössä
on mukavia pikku puistoja joissa voi levähtää. Mutta alue on
muuten melko raihnainen ja aluetta ja ympäristöä leimaavat isot harmaat
ja monotoniset kerrostalot.

Tässä on värikäs Narvan visit Center ja kulttuurikeskus. Tämä

sijaitsee Peetri Platsin eteläpuolella keskustassa.

 

Vielä lähikuvaa Narvan rautatieasemasta. Kävin vielä kerran tämän kuvaamassa

samalla kun odottelin bussia Tallinnaan oikealla - väärällä - paikalla.

 

Oikeassa sikäli että matkalipussani luki että lähtöpaikka on Narva Bussjaam.

Kun menin sen pihaan, niin bussi saapui juurikin sinne. Sitten tuli joku nainen mouhuamaan

kuljettajalle että kaikki ovat toisella pysäkillä odottamassa bussia. Tämä toinen pysäkki

oli Narvan paikallisliikenteen pysäkki. No, koska kaikki muut (n. 15 henkilöä) olivat

sillä toisella pysäkillä - joka siis ei lukenut lipussa - niin bussi meni sinne.

Mekin sitten kiirehdittiin laukkujen kanssa tämä 100 metriä tänne

väärälle paikalle, ja päästiin kyytiin.

 

Tätä on demokratia - eli enemmistö päättää!

Matkalla Tallinnaan oli muutama pysäkki josta nousi ihmisiä kyytiin/ jäi pois:

1) Sillamäe - sen perusteella jota näin niin en halua koskaan välttämättä
mennä kyseiseen kaupunkiin. Kaikki näkemäni oli jopa humoristista kaikesta
karseudestaan huolimatta. Ensinnäkin yli 60 vuotias tukeva nainen leikkasi heinää
mattoveitsellä laattojen välistä. Viereen tuli paskaisessa farkkuasussa 40:n mies joka
dyykkasi roskiksen ja löysi sieltä 2 cm:n tupakan natsan ja poltti sen välittömästi.
Heti hänen jälkeensä tuli noin 50 vuotias nainen joka dyykkasi saman roskiksen.
Eikä aikaakaan kun taas tuli paskaisissa vaatteissa noin 40:n kaveri
jolla oli vapisevissa käissään yksi olut. Hän nautti sitä siinä pitäen tölkkiä
kämmentään vasten ettei se vaan tippuisi. En siis nähnyt yhtään tavallista ihmistä sen
viiden minuutin aikana joka Sillamäen pysäkillä oltiin. Aika paikka!

2) Jöhvi - vaikutti edelliseen verrattuna todella IN paikalta. Melko iso
kaupunki, paljon kauppoja ja ravintoloita. Myös melko siistiä joka puolella.
Täällä oli jopa kaksi hotellia hostellien lisäksi.

3) Kohtla-Järve - oli myös melko iso paikka, vain vähän pienempi kuin Jöhvi.
Myös täällä oli kauppoja, hotelli ja ravintoloita. Osa rakennuksista oli
melko uusiakin. Ei hullumpi paikka tämäkään.

4) viimeinen paikka ennen Tallinnan bussijaamia oli Lasnamäen
luona oleva pysäkki. Joku narkki koetti saada ilmaisen kyydin mutta
kuljettaja laittoi oven nokan edestä kiinni (täysin oikein), tämä hullu
hakkasi nyrkillä ensin ovea, ja sen jälkeen bussin kylkeä kun auto jo liikkui.

Oli aikamoinen matka. Bussissa kuului koko aikana vain venäjää. Tällaista ei
koe kun lentää paikasta A paikkaan B. Tällaista kokee vain kun istuu
maan kansalaisten kanssa samaan bussiin. Aika hieno kokemus kaiken kaikkiaan.

BTW - myös Eestissä on tuulivoimaloita pelloilla. Tällä alueella niitä oli 9.

Ja Tallinnassa taas laivaan joka oli nyt kotimatkalla XPRS.

Yleiskuvaa Tallinnan satamasta keskustan suuntaan. Etenkin Tallinnan
satama on muuttunut aivan älyttömästi viimeisen kahdenkin vuoden aikana. Ja tälläkin
hetkellä siellä rakennetaan kovaa vauhtia lisää.

Tässä ratsumme vielä suu auki.

Nokan satamassa äkkiä vasemmalla puolella oleviin "vapaisiin" takseihin.
Kyyti pikaisesti Kamppiin, mutta koska Mannerheimintieltä ei saa
kääntyä Simonkadulle, niin jäimme pois Pizza Hutin kohdalla.
Tällöin oli vielä aikaa noin 10 minuuttia bussin lähtöön.

Olisin muuten päässyt 230 eurolla taksilla Lappeenrantaan
saakka. Sanoin kuskille että muuten kyllä, mutta kun on nämä
Onnibussi liput jos ostettuna.

Äkkiä terminaaliin ja kaukoliikenneosastolle. Kävi jopa
niin että saimme odottaa 8 minuuttia ennen kuin bussi tuli.
Bussi oli vähän myöhässä. Ei siis tullut kiirekään.

Lappeenrannassa oltiin yöllä 00.05 kuten pitikin.

Matkan statistiikkaa:
- Lpr - Hki 230 km
- Hki - Tallinna 82 km
- Tallinna - Narva 210 km.

Kun on Narvassa istumassa puistossa niin on lähempänä
kotia, kuin jos olisi Espalla puistossa!

Aivan ehdottomasti hyvä matka. Ei mitään negaa. Kaikki toimi.
Eesti on hieno maa, ja sielläkin usea asia toimii ihan hyvin.

Kun matkustaa hieman "oudommalle" alueelle on muistettava
että maassa maan tavalla, ja sinä olet siellä vieraana.

On parasta aina sulautua joukkoon ja tehdä kuten muutkin tekevät.
Aina kuitenkin kannattaa katsella ympärilleen, etenkin syrjemmällä.
Se on vain järkevää ja fiksua.

Oli tosi hienoa nähdä ja kokea Narva. Eestin venäläisten pääkaupunki.
Olen varma että tällaista ei muualla Eestissä pääse kokemaan.

Hieno reissu!