Matkoja sinne ja tänne... Traveling here and there...: huhtikuuta 2017

WIENIIN...

Tuun mä juomaan viinii Wienissä...

Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan

osavaltioista. Se sijaitsee Tonavan rannalla, vain 60 km

päässä Itävallan itäisestä rajasta, lähellä Tsekkiä, Unkaria

ja Slovakiaa.

Wienin väkiluku on 1,7 miljoonaa asukasta.

Aikaero Suomeen on -1 h. Rahayksikkö = euro.

Wienin kansainvälinen lentoasema on Itävallan suurin
ja tärkein. Se sijaitsee Wienin keskustasta n. 18 km kaakkoon.
Lentoaseman "toinen" nimi on Schwechat.

Wienissä on mahtavan hyvät julkiset kulkuyhteydet,

kaikkialle pääsee julkisilla. Täällä myös voi ostaa

24/72 h lipun jolla matkustaminen sujuu helposti.

Tässä reitistöä...

Wien on täynnä nähtävää ja koettavaa. Jo nyt alkaa

olla "listalla" 30 eri kohdetta jossa pitää käydä

katsomassa ja kokemassa.

Tässä vain muutamia nyt jo listalla olevia kohteita:
Innere Stadt, Stephandsom, Hofburg, Ringstrasse,
Stadtpark, Votivkirche, Karlplats, Scönbrunn, Riesenrad,
Beldevere ja Graben-kadut.

Ainakin seuraavat ruokapuolen jutut on kokeiltava:
Wieninleike, Tafelspitz, Sacherkakku, ja Itävaltalainen omenastruudel.

Myös oopperaliput on jo hankittu Volksoper:n Wien talon näytökseen
Der Mann von la Mancha - esitykseen.

Nyt on jäljellä odottelua kevääseen, ja matkaoppaiden tarkastelua.

- - - - - - - - - - - - - - -

Vihdoin koitti matka-aamu ja pääsimme aloittamaan matkan
kohti Helsinkiä ja siellä Cumulus Hotelli Resort:a, joka muten
vielä huhtikuussa oli Rantasipi...

Kello oli kotipihassa näkojään 12.20 ja
kilsoja oli edessä n. 250 ennen hotelia... no
lomallahan tässä oltiin, ja ajomatkakin oli lomaa!

Tankki täyteen ja kaffille Pukaroon. Nyt tällä tankilla olis päässy
vaikka kotiin Hesasta samaan syssyyn.

Sitten tultiin LEKE - hotellille. Osoite oli oikea mutta hotellin

nimi "väärä". Olin ostanut Rantasipistä huoneen joka

oli tässä osoitteessa. Auto pikaparkkiin ja respaan

kysymään... että missä se Rantasipihotelli on - josta olen

ostanut huoneen seuraavaksi yöksi???

Oikea tämä oli... Oli huhtikuussa Cumulus ostanut paikan ja
nyt tämänkin hotellin nimi oli Cumulus, Cumulus Resort.

P-homma oli mennyt ikävämpään suuntaan. Edes yöpymisyötä
ei voinut parkkeerata ilmaiseksi, vaan parkkeerauksen
hoiti "ulkopuolinen" firma - ja sehän alkoi maksamaan, enemmän
kuin ennen. Viikon Parkki 35 euroa. Periaatteessa ei paha
muta aikaisemmin hinta oli vastaavasta ajasta ehkä puolet...
ja silloin sai parkkeerata hotellin pihassa ilmaiseksi sen vuorokauden
kun hotellissa asui. Varsin kohtuullista mielestäni...

Tässä vielä tämä yhdistymisjuttu - toinen Cumulus on nyt

City ja toinen on Resort. Naapureitahan nämä on. Ei muuten ollut

aamupalalla lämmintä osastoa ollenkaan? Eli munakas,

nakit, pekonit jne. loistivat poissaolollaan? Miksiköhän?

Ikkunanäkymä suoraan "kiitoradalle" siten, että kun kone nousi

niin tästä se näkyi. Viereinen rakennus vasemmalla

on muuten juuri tämä Cumulus City hotelli.

Huone oli melko iso ja siellä oli kuvassa näkyvä isohko soffa.

Huoneessa ei ollut siis mitään moitittavaa. Ihan OK huone.

Aamulennot ovat aamulentoja. Mutta on mukava olla kohteessa "ajoissa".

Ja saahan sitä koneessa nukkua jos kykenee, itse kykenin noin

30 minuutin "vaipumiseen" lennon aikana. Lento kun Wieniin

kestää vain 2 h ja 5 - 15 minuuttia riippuen lentäjän kaasukädestä.

Kaikki mukaan ja portille odottamaan. On nämä hyviä

nämä lähtöautomaatit Hesassa. Voi itse tulostaa

boarding passin ja matkalaukkuun tarran - paitsi

että nyt ei voinut. Joutui menemään jonoon ja virkailija

tulosti laukkuun teipin. Sanoi että koneet reistaavat ja

jättävät ajoittain teipin tulostamatta. No jono kulki

reippaasti ja matka sujui.

Wienin lennon portti 24 - ja innokas matkaaja.

Putkessa ollaan!

On siinä aina jotain hienoa silloin kun koneen nousee, niin

ovella henkilökunta sanoo suomeksi että "huomenta"...

Kyllä nyt naurattaa rivillä 20 ja sen paikoilla E ja F. Kone oli

muuten melko täynnä.

Sattuipa sitten niin että kuski ilmoitti, että hän käyttää

koneita vielä 20 minuuttia ja sen jälkeen mennään vielä

pesemään siivet jäästä pesupaikalle???

Se tarkoitti sitä että rullattiin kiitoradan päähän,

ja siellä ajettiin neljän kuorma-auton "väliin". Niissä ei ollut kuskeja

pakalla lainkaan, vaan hemmo hytin yläpuolella

olevassa "pesijänhytissä" ohjasi sieltä kuorma-autoa...

Kuvassa alla tämä pesupaikka jo näkyy.

Kuski ohjasi kuorma-auton lähelle, ja sitten
oman "hyttinsä" puomin varassa vielä lähemmäksi...

ja sitten alkoi tulemaan pesuaineitta ihan kunnolla...

Ja ihan tosissaan...

Enpä ollut moista aiemmin kokenut!

Kone sitten kiitoradan päähän ja ilmaan 25 minuuttia myöhässä.

Välipalaa lennolla...

Eikä aikaakaan kun Wienin kenttään tapasivat lentokoneen
pyörät tasaisesti. Täällä satoi ja oli vain kaksi astetta lämmintä!
Ei haittaa, lomalla ollaan!

Lennon muuten lensi Airberlin, ja sen operoi Finnair.
Matkustamohenkilökunta oli suomalainen, samoin lentäjät.

Sitten Wienin International Airportin

Baggabe claimiin noutamaan laukkua. Ihan kohtuu kokoinen

lentokenttä. Kaksi terminaalia (1 ja 3) ja A - F porttialueet.

Tilattu sedan taxi alle ja hotellille! Tässä ollaan just tultu
hotellin eteen ja olemme menossa kirjautumaan sisään! Huonetta emme
saaneet vielä koska kello oli niin "vähän". Mutta laukut saimme säilöön
hotellille, että pääsimme liikenteeseen.

Hotell Atlanta, Währinger Strasse 33.

Vielä ryhmäkuva matkaseurueestamme ennen sisäänkirjautumista.

Eka kohde aamupäivällä oli Sigmund Freudin "koti" ja hänen kantapaikkansa.
Tämä on Thurng strassella.

Tässä matkaaja on setä Sig:n kotioven takana. Ovi oli lukossa.

Täällä muuten juuri mikään paikka ei aukea ennen 10 aamulla. Sitten

moni paikka pitää firmaansa auki muutaman tunnin, avatakseen

sen taas uudelleen esim. 18.30 - ja sitten taas pidetään auki esimerkiksi 4 tuntia.

Sitten käytiin kaffilla (ja oluella) Freudin kantapaikassa,

ihan hänen kotinsa naapurissa. Myyjä sanoi että kahteen

paikkaan ravintolassa ei saa istua, toinen oli tämä edelleen Freudille

varattuna pidettävä paikka tässä alhaalla...

Siinä oli kirjeveitsi, kirjeitä ja kukat pöydällä. Ihan kuin Sigmund

olisi ollut poissa vain muutaman tunnin...

Ei tähän uskaltanut istua tietenkään.

Katua edelleen kohti keskustaa (Innere stadia) seuraava iso
maamerkki on Votive Kirche. Valtavan iso kirkko joka oli nyt
remontissa emmekä me päässeet sisään. Tämä on ihan
Schottentor metroaseman kupeessa.

Tässä kuvassa alla eräs matkaaja kulkee Ringstrassea ja on
edennyt Yliopiston läpi kulkevalle kadulle. Melkoinen laitos.
Katu kulkee läpi!

Yliopistoa tässä vielä eri suunnasta kuvattuna.

Sitten tullaan jo Rathaus:n kupeeseen.

Nämä liikennevalot on täällä Wienissä veikeitä, näitä on useita erilaisia.

Tässä versiossa tyttö ja poika kävelevät käsi kädessä yli

"vihreällä", ja heidän välissään on sydän!

Seuraava kohde samalla "kehätiellä" on Parlament. Mahtava rakennus ja
mahtavat patsaat ja pylväät sen kupeessa.

Kaunis on Parlamenttitalo Wienissä.
Tässä alla on sen "etuoven" suuntaan kuvattu otos.

Matkaajat ja parlamenttitalon etuportaikko.

Vastapäätä parlamenttia on Burghteatern. Tässä saattoi muuten olla

Wienin maraton yksi "huoltopiste" koska täällä oli aivan älyttömästi

näitä valkoisia suojia. Wienin maraton oli juuri tänä viikonloppuna täällä.

Tässä kuvassa olemme muuten Wienin yliopiston sisäaulassa.
Taisi olla 8 nobelin saajaa seinällä, ne jotka ovat
tätä koulua aikanaan käyneet.

Sitten takaisin hotelliin ja nyt saimme huoneen otettua
itsellemme. Kello oli noin 14.00. Kokoa oli huoneella ihan eri tapaan kuin
monessa muussa paikassa. Huonekorkeus oli noin 4-5 metriä,
ja tilaa noin 60 neliötä. Tyylikäs uusvanha hotelli aivan
loistavalla sijainnilla.

Ikkunanäkymä toisesta kerroksesta alas,
hotellihuoneemme ikkunasta kohti Tonavaa.

Julkiset kulkuyhteydet eivät voisi olla paremmat.

Käytännössä hotellin edestä lähtee 5 ratikkavuoroa, usein

jopa samalla minuutilla lähtee 2 - 3 ratikkaa kohti keskustaa. Ratikkojen

päätepyssäri on metroasema Schottentor. Ja sieltä tietenkin

taas pääsee sitten ihan mihin tahansa. Eli ei tämä

voisi tämän paremmin toimia logistisesti kuin nyt toimii.

Alla näkyvät ratikkamme numerot 37, 38, 40, 41 ja 42. Mikä

vain näistä ja homma toimii.

Caffe Americana, paikallinen punaviini ja Samsung 510-J.

Omenastrudel.

Sacher kakku.

Wienin leike ja paikallinen vaalea olut.

Tuli siis nautittua kaikki ns. perusjutut mistä
Wien on tunnettu. Hyviä olivat kaikki. Lisäksi kävimme hyvin
monessa muussakin kahvilassa (joita on kaikkialla) ja ravintolassa.
Emme syöneet kertaakaan kahta kertaa samassa paikassa.

Hotellin toisen kerroksen kerroskartta! Me olemme 208.

Hotellin ex. hissi - nyt vain koristekuilu. Oikea hissi oli
vastapuoleisella seinällä.

Tässä lähestymme Grabenia, keskustan vilkkainta ja

suurinta kävelykatua.

Tässä on Peterkirche joka on aivan Grabenin alkupäässä.

Kävimme tietenkin myös sisällä. Älyttömän hieno kirkko!

Tässä olemme jo Grabenin "puolivälissä" ja kuuluisalla
ruttopatsaalla. Tässä oli kauppoja, ravintoloita ja ihan mitä vaan kadun
molemmin puolin. Graben oli ajoittain 30 - 50 metriä leveä.

Ja tässä on koko Wienin yksi keskeisimmistä maamerkeistä, Stephansdom. Valtavan

suuri kirkko Grabenin ytimessä. Sen korkein huippu taisi olla 136

metriä, joka on samalla keskustan korkein rakennuksen huippu.

Paikka oli myös sisältä ISO.

Aivan mahtava kirkko. Täällä oli seinällä jopa TV ruutuja, että takaosassa olijat

näkisivät papin menojen aikana. Takaa kun tuppasi olemaan

melko lailla matkaa alttarille. Niitäkin muuten oli kirkossa kolme.

Sitten kävelimme Mozartin kotiovelle, Schuler Strasselle.
Siellä oli muitakin kameroineen.

Tässä talossa (keskellä edessä) Mozart asui Wienissä, Innere Stad:ssa ja sävelsi

hovimusiikkia aatelistolle - ja vähän muillekin.

Kapusiinikirkko Neuer Markt:n kupeessa. Todella erikoinen

rakennus kaikkien muiden rakennusten vieressä tällä alueella.

Kuulu Wienin Staatsoper, joka löytyy Philharmoniker Strasselta.
Jo itse rakennus on ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Upea oli myös Espanjalainen ratsastuskoulu kokonaisuus. Sen etupiha
on patsain koristeltu ja hevosrattaat ja kuskit pitävät täällä majaansa ja
tukikohtaansa - joita siis näkyy myös Wienin katukuvassa jonkin verran.

Tässä on tämä Spaniche Hofreitschule:n etupiha. Piha on niin suuri että

se ei mahdu "yhteen kuvaan", mutta tästä saa tuntuman miltä se näyttää. Ikävä

että kamera ei koskaan voi riittävän hyvin kertoa millainen kohde oikeasti on.

Vihreäkattoiset osat kuuluvat Hofburgin kokonaisuuteen. Et varmaankaan

voi ostaa montaakaan postikorttia täältä, jossa Hofburg ja tämä koulu eivät

olisi tavalla tai toisella edustettuina.

Julkinen liikenne täällä on aiwan loistava! Kaikkialle pääsee, se on nopeaa,
ne ovat siistejä, niissä ei ole "sosiaalitapauksia" juurikaan ja kaikki toimii.

Kannattaa ostaa viikon matkustuskortti julkisiin ehdottomasti. Tulee halvemmaksi kuin
esimerkiksi 4 erillisen päivän korttia. Tässä olemme menossa omalta asemalta
(Schottentor) paikkaan nimeltään Praternstern.

...koska halusimme käydä Straussin kotona kylässä. Paikka löytyy
Praternstern:n alueelta. Metrosta ulos ja kävele Prater Strassea
Innere Stad:n suuntaan noin 200 metriä, ja alat olla Straussien ulko-ovella.
Jossa siis tämä matkaaja kuvassa alla on.

Täällä on "kotimuseo". Kävimme tietenkin sen katsomassa. Paljon

nähtävää. Kuvissa alla on muuten Straussin piano ja viulu.

Paaaaaljoooon muutakin nähtävää museossa on. Muun muassa

alkuperäisiä nuotteja, ja olipa siellä maestron kuolinnaamiokin.

Huima paikka!

Kun täällä ollaan, niin ilman muuta on käytävä katsomassa

Praterin Riesenrad. Se on maailman suurin karuselli. Tuollaisia

merikontin kokoisia juttuja maailmanpyörässä kiinni.

Täällä oli myös iso huvipuisto, vahakabinetti, ravintoloita ja
valtavan iso hoidettu puistoalue. Hieno alue ja paikka.

Sitten hyppäsimme uudestaan metroon ja ajoimme
Donauinsel:lle. Se on noin 25 km pitkä saari Tonavassa.
Se on neulasaari ja leveyttä sillä on vain 100 - 150 metriä koko
tämän n. 25 km:n matkan. Tänne on rakennettu vapaa-ajan viettoon
liittyviä juttuja, ravintoloita jne. Eksoottinen paikka aivan
keskustan kupeessa. Alla oleva kuva on otettu saaresta Tonavan
toiselle puolelle. Sinne oli rakennettu älyttömän korkeita torneja. Täällä
on uudenko bisness -Wien alue. Jossainhan sen on oltava. Ja kun Innere Stadt
(keskusta) on Unescon maailmanperintölistalla suojeltuna, niin
sinne ei rakenneta mitään "uutta".

Tässä alla on kuvaa Donauinselin saaresta kohti pohjoista. Edessä ravintola ja
Tonavan aallot heittävät sumua kasvoihin...

Täällä kävi aika vilakka tuuli, saaressa kun tulee jokapuolelta.

Mutta hieno oli saari. Käymisen arvoinen paikka!

Tässä kuvaa Schottentorin metro/ ratikka-asemalta. Eli kotiin

päin ollaan taas menossa. Tämä asema tuli hyvin tutuksi loman aikana.

Katukuvaa kohti kotia.

Tässä tämä kortti jolla voi matkustaa viikon ajan
kaikilla julkisilla välineillä Wienissä. Hinta ei ole
paha kun ajattelee että kertalippu olisi tainnut
maksaa kulloinkin aina 2,30 euroa. Tämä kyllä hankki hintansa
monen kertaisesti viiden päivän aikana. Matkusteltiin
aika paljon ratikalla ja metrolla.

Sitten käytiin katsomassa Wienin kapein kirkko, Maria Am Gestade.
Vain 9 metriä leveyttä kirkolla. Tyylikäs kuin mikä. Jännä juttu
että on rakennettu näin kapea ja iso kirkko. Näitä ei näe
monessa paikassa.

Hevosia liikkuu ihan keskustassakin ajoittain.

Tässä liikennemerkissä asiasta ilmoitetaan!

Ja tässä se todennetaan!

Postilaatikot ovat keltaisia ja niitä on melko harvakseen.

Tässä olemme Beldeveressä jonne pääsee kun

nousee Karlplazilla metrosta ja kävelee Renn Weg:ä...

vielä kaksi minuuttia senkin jälkeen kun usko loppuu

omaan suunnistukseen. Vaikka tuntuukin, että se ei voi olla

täällä niin yhtä äkkiä tulee muuriin aukko, ja siitä oikealle ja

sitten alkavat näkymät olla tätä luokkaa kuin alla...

Uskomattoman hienosti hoidettu puisto, mahtavia patsaita
ja todella viimeisteltyä kaikki on täällä.

Turisti ja paikallinen kitaristi.

Linnan kuistille saakka täällä pääsee käymään, ja samalla

voi koko ajan ihailla sokkeloisia puiston osia, patsaita

ja hyvin hoidettua aluetta.

Turisti on jo melko lähellä Beldeveren linnaa.

Yleisnäkymää Beldeveren puistoalueella. Uskomattoman tyylikästä!

Hän... ei ole olkinainen!

Muotoon leikattuja puita on joka lähtöön...

Sitten taas metroon. Karlplats on yksi

suurimmista risteysasemista. Täältä pääsee

kolmeen eri suuntaan...

Tässä on selän takana Palmenhaus, eli olemme tulleet metrolla

Hietzingin pysäkille. Kannattaa valita se, eikä Schlossbrunin asemaa -

vaikka alue onkin nimeltään Schloss Schönbrunn. Siksi että samalla kun tulet

tänne asti, niin näet kuninkaallisille rakennetun (ei enää käytössä oleva)

aseman eli Hofpavillon:n. Ja logistisesti on parempi koluta

puisto ja alue läpi juuri tästä Hietzingin suunnasta, koska täällä on

paljon enemmän nähtävää kuin Grunenbergerstrassen suunnassa.

Tässä siis heti palmenhaus jossa kasvaa kokonaisia
täysmittaisia palmuja sisällä.

Me ja palmut jotka kasvavat sisällä. Älyttömän kokoinen kasvihuone.

En muista missään nähneeni näin laajoja muotoon leikkauksia

kuin täällä. Tässäkin kuvassa alla on noin 500 metrin

mittainen, ja noin 10 metrin korkuinen leikkaus. Vaikuttava!

Älyttömän hyvän näköisiä juttuja täällä Schloss Schönbrunilla!

Alueen toisessa päässä on Gloriette jonne kannatta kavuta. Täältä näkee

koko kaupungin siluetin, ja itse Gloriettekin on erittäin hieno paikka.

Tässä on näkymää Glorieteltä kohti varsinaista linnaa, eli

Schloss Shönbrunia! Takana näkyy Wienin siluettia.

Tämä on must-paikka ehdottomasti.

Suihkulähde Glorieten "alarinteessä".

Nyt olemme taas ns. maanpinnalla ja kamera osoittaa

kohti linnaa, eli Schönbrunia. Sieltä löytyy 1441 huonetta muun

muassa, eli vaikka kolme vuotta putkeen nukkuu eri

huoneessa, niin ei tarvi sittenkään kahta kertaa olla samassa huoneessa.

Linnaa kosketusetäisyydeltä.

Kuva linnan puistikosta - linnan takana olevassa puistikossa.

Noin puolen kilometrin leikattu kasviseinä - täysin suora ja noin 10 metriä korkeutta!

Illalla musikaaliin. Volksoperaan. Esitys oli Der man von La Mancha.

Paikka on Währinger Strassen päässä "sairaala-alueen" puoleinen pääty.

Täällä on hulppeat kolme kerrosta katsomoita joka puolella.

Hienoa oli se, että kun kello oli sata, niin musikaali alkoi. Ketään ei

odotettu suomalaiseen tapaan. Ne jotka myöhästyivät tulivat myöhässä.

10 pistettä Volksoperalle tästä selkärankaisuudesta.

Turisteja ennen esitystä! Ja varmasti paikalla ajoissa.

Tässä muuten on se kuninkaallisten pysäkki. He nousivat

siis kyytiin omalta seisakkeeltaan Hietzing:n alueella

(Hofpavillon).

Tältä näyttää ratikka Wienissä. Näitä on liikenteessä sekä

uusia että vanhempaa sarjaa. Tämä on uudemmasta ratikkasarjasta.

Kummallakin matkustettiin, ja hyvin toimivia laitteita.

Metrot ovat etenkin kaupungin keskustan kohdalla

melko syvällä. Jopa kahdet liukkarit täytyy mennä alaspäin, että

ollaan metrotasanteella.

Sitten seuraavaksi Stadtparkiin - eli kaupunginpuistoon. Tämä

on aivan ytimessä. Eli heti Rinsgstrassen itäpuolella. Kivenheitto vain

matkaa valtion oppeeraan. Iso paikka joka toimii ihan keskustassa

olohuoneena kaikille. Kuvassa alla on kavana joka on kaivettu

aikanaan tarkoituksella puistoon - se päättyy kuin seinään

Johannesgassella.

Täällä puistossa on kivoja levähdyspaikkoja veden äärellä.

Soittaja kultaisena puistossa - paikallisia viulusteja.

Tämäkin puistosta löytyy, iso kello joka oikeasti käy aikaa...

Täälläkin on rakastavaisia...

Yleiskuvaa kaupunginpuistosta.

Taas yksi hauska versio liikennevaloista.

Älä etene nyt - punaiset palavat!

MAK - taidemuseo ja myymälä. Tässäkin käytiin ihmettelemässä

muun muassa pressusta tehtyjä reppuja, jotka oli melko kalliita!

Tässä on MAK sisältä.

Nyt saa ajaa!

Tässä olemme ulkoministeriön rakennuksen edessä, ihan

Tonavan kupeessa. Ja sitten piti ottaa kuva tornitalosta,

koska se on melko saman näköinen kuin tanssiva talo Prahassa...

Talo on muuten jo Tonavan toisella puolella.

Tällä pääsisi Bratislavaan! Paikka on Schewen Brucke:lla.

Juutalaisten kaupunginosassa.

Tässä kulkee katu - oikein - tämä on katu. Kadun nimi on Hologaust gasse,

ja se kulkee talon läpi melko pitkän matkan.

Wienin pörssi!

Siinä ratikka laskee liukua alas ja maan sisään

Schottentorilla. Meidän oma asema!

Kotikatu!

Sitten taksisin Wienin kansainväliselle lentoasemalle.

Matkaa on siten että se kestää noin 25 minuuttia kaupungin

"ruuhkassa". Taisi olla kilometreissä 17 km. Maksaa taksilla
noin 30 euroa. Täällä muuten on oltava varovainen liikkuvan taksin
kanssa, jos vähänkin viittoilet käsilläsi, se pysähtyy heti kohdalle!
Nimim. kokemusta on.

Täällä oli onneksi lähtöselvitysautomaatit. Mutta

Drop desk:ä ei ollut. Eli piti jonottaa tiskille että

sai laukkuun tarran ja laukun matkaan hihnalle.

Tässä sitä ollaan Finnarin matkaajien (162 - 164) jonossa...

Siinä se lento löytyy...

Tästä suunnattiin sitten C - porteille.

Älä osta mitään ennen turvatarkastusta. Se onkin vasta ihmeen

myöhään, eli aulasta kun etenet niin tulee ekat kaupat heti vastaan.
Mene ohi jonkin matkaa, ja sitten vasta tulee vastaan turvatarkastus.
Sen jälkeen on kauppoja tosi paljon ns. turvallisella puolella.

Täällä muuten poliiseilla on kovat kannossa ihan- ja täysin

avoimesti. Hyvä näin, sillä se on meidän kaikkien turvallisuutta

edistävää.